Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Mitä kuuluu Viena-šeuralla?

Hete-folkoriryhmän vanhempi ta nuorempi polvi. // Kuva: Kuva otettu: vk.com/vienakostamus

Karjalaisen kulttuurin Viena-šeura jo monta vuotta on toimin karjalan kielen ta kulttuurin šäilyttämisalalla Koštamukšešša. Še yhistäy Karjalan gorničča -folkloriansamblin, Hete-folkloriryhmän, Koštamukšen luontohelmi -ekologisen kotišeutuklubin ta Nuori Viena -nuorisojärještön jäšenie. Mitä hyö ruatah ta mitä uutta on Koštamukšešša? – šiitä kerrottih näijen joukkojen etuštajat.

 

Tänä vuotena Koštamukšešša ruvettih pitämäh pakinaklubija. Niih keräyvytäh ne, ket halutah rikenempäh paissa karjalakši, kellä ei ole pakinatovarissoja, tahi ne ket opaššutah pakajamah karjalakši.

– Šykyšyllä myö alkoma kerätä ihmisie, ket voisi käyvä pakinaklubiloissa. Laškelmien mukah Koštamukšešša on yli tuhat karjalaista ta enši kerralla keräyty 20 henkie ta heistä oli monta, ken ei kuulun meijän järještöihi, eikä käynyn folklorirymissä. Šemmoset, ket nähtih ilmotuš internetistä ta tultih. Tiälä on karjalaisie eri paikoista, ket tultih Repol’an šuunnalta, šiitä Mujejärven šeuvulta, kuitenki kaikista enemmän on niitä, ket ollah Kalevalan puolelta. Kaikin, ket keräyvytäh klubien pakinoilla, lapšena ollešša tietyšti ošattih karjalan kieltä tahi kuultih tätä kieltä omissa perehissä, vain iče ei paistu, kerto pakinaklubien vetäjä Valentina Golubeva.

– Konša oli enšimmäini klubi, myö olima ihaššukšissa, jotta niin monta nuorta tuli, heitä varoin piti vähäni kiäntyä pakinoja. Klubissa kerrottih omašta kyläštä, šota-ajašta, kaikin oltih hyvilläh, jotta meilä on šemmoni keräytyö ta paissa omalla kielellä, Karjalan gorničča -folkloriansamblin laulaja L’udmila Tihonova kerto vaikutelmieh.

Ensimmäisellä vaštavukšella käytöššä oli kolme kieltä karjalan, šuomen ta venäjän.

– Nyt pitäy ajatella, mitein tämä järještyä, myö emmä voi käyttyä vain karjalan kieltä. Pitäy järještyä niin, jotta hyötyö olis kaikilla. En voi šanuo, jotta paikalliset karjalaiset ta mie ičeki oikein hyvin pakajamma, ta vaikka karjalaiset šanat ei olla kokonah unohuttu, kuitenki ei ne niin ruttoh tulla muistih, enšin pitäy ajatella, jatkau kertomuštah Valentina.

Pakinaklubien teemoja ruvetah valiččomah kalenterin mukah. Kohta on Kalevalan päivä, šentäh tulou pakinoja runoista, runonlaulajista ta runokylistä.

– Ylen tärkietä on tietyä omua istorijua, mitä šyvemmällä rupiet šitä tutkimah ta lukomah, šitä enemmän tajuot, kuin arvokkahan kulttuurin ta istorijan olemma unohtan emmäkä mitänä tiijä šiitä. Mie olen šitä mieltä, jotta karjalan kieltä pitäy oppie Koštamukšen kaupunkipiirin kylissä, Valentina korošti.

Nyt Viena-šeuran jäšenet valmistauvutah Kalevalan päiväh. Koštamukšešša pietäh konferenššija, vaštavukšie, issuntoja. Kevyällä šeurašša ta folkloriryhmissä ruvetah valmistautumah kešäjuhlih. Koštamukšešša tänä vuotena tulou äijän miellyttävie tilaisukšie kaupunkilaisilla ta vierahillaki.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat