Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2020

    • Varusta Synnyle hattarat da sua lykynavaimet Vierissänakas

      Aigua Rastavan da Vieristän välil (7.–19. pakkaskuudu) vienankarjalazet sanotah vierissänkeskekse, liygiläzet – synnynaijakse da synnynmuanaijakse da lyydiläzet syndymmuakse. Livvin da lyydin murdehes on vie ven’an kielespäigi otettu sv’atkat-nimitys, ga myö pagizemmo juuri karjalazis vierissänkeskes da synnynaijas. Paginkanzannu on karjalazen fol’klouran tutkii, Kielen, literatuuran da histourien instituutan tiedoruadai L’udmila Ivanova.

    • Toine “Kielilippahaine” on valmis

      Piäzi ilmoih Jelena Ruppijevan “Kielilippahazen” toine oza. Livvinkieline opastuskirju on luajittu Karjalan tazavallan opastanduministerstvan da Karjalan opastuksen kehitysinstituutan kannatuksel.

    • Yhty kilbah lehtimiehih niškoi kanzallizil kielil

      Karjalan Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvu panou rattahile kilvan lehtimiehih niškoi, kuduat kirjutetah karjalan, vepsän libo suomen kielel.

    • Auroran pyytäjä

      Pohjoisluonto šäilyttäy monta arvautušta. Yhen šalaisuon latinalaini nimi on “Aurora Borealis”. Tätä mukavua luonnon ilmijyö rahvaš šanotah revontuliksi. Värikäštä taivahan näytöštä muapallon eläjät šuahah ihual’l’a jo tuhanšie vuosie. Ihmiset, kumpaset eletäh pohjoislevehykšillä, missä talvella on n’apayö, annettih revontulilla tarunomasie ominaisukšie ta kekšittih eri legendoja. Muinais-saamelaiset kuviteltih, jotta n’aparepo heiluttau pehmiellä hännälläh ta lumikypinät pelmahutah.

    • Ihmisien mua

      Kulttuuri-telekanava kertou Kalevalan muan karjalaisista.

    • Jekaterina Gavrilovan mustokse

      Ylä-Videl-hieru sivustol 18. talvikuudu rodih sivuston alguhpanijan L’ubov’ Nesterovan tyttären Nadežda Stafejevan Rist’oi-kirjutus. Se on kirjutettu merkipivokse – kyläh azetettih mustolaudu runonpajattanan Jekaterina Gavrilovan mustokse.

    • Internet auttau rahvastu enämbäl arvostua roindukohtii

      Ylä-Videlen rahvas akkiloijah omua histouriedu. Kaksi kuudu tagaperin vk.com-verkoh on suadu joukko “Ylä-Videlen hieru”. Suau vai kummeksie, kui terväh se suittau omua mieldykiinnittäjiä syväindyö. Läs puoldutostu sadua ristikanzua ollah lähestymäs omii kandujuurii da omii kodikohtii. Joukkoh nägyvästi liženöy uuttu rahvastu.

    • Opastustu nikonzu ei ole liijakse

      Vieljärven kylän Karjalan Kielen Koin ruadajat hommatah omah iččeh niškoi ližiä kielen opastustu. Mennyöl nedälil pietyn Jelena Ruppijevan opastuspäivän teemannu on olluh “Karjalaine pereh”.

    • Matan keštäy aštuja

      Petroskoin valtijonyliopiston toisen kerrokšen aulašša avautu matkuštaja Viktor Jugelaisen valokuvanäyttely. Še on omissettu Petroskoin yliopiston 80-merkkipäivällä, mi on tänä vuotena, šekä Sampo-matkailuklubin 55-vuotisjuhlalla, mitä juhlittih viime vuotena.

    • Jyškyjärven paikannimien šaloja

      Mistä meilä voijah kertuo paikannimet? Tämä kyšymyš šynnyttäy monien ihmisien kiinnoššušta. Šemmosien joukošša on ni karjalan ta šuomen kielen opaštaja Marija Urbanovič. Neičyt on kotosin Jyškyjärveštä, šentäh hiän valiččiki tutkittavakši juuri oman kotikylän paikannimistyö. Marija keräsi paikannimijä ta šelvitti mimmosina ne oltih ennein ta mitein muututtih nykypäiviksi.

    • Öntästyskivet vietäh hairieh

      Suomes ruadai Karjalan Kielen Seuru painatutti uvven kniigazen nimel “Opi, opastu, ga älä öntästy”. Midä sen luadijat potakoijah oppimah, mih opastuo da mindäh vakustetah öntästymizes? Täh nähte “Oma Mua” pagizuttau kniigan toimittajua, karjalan kielen tutkijua, Päivännouzu-Suomen yliopiston ruadajua, karjalankielizien YLE-uudizien kiändäjiä da lugijua Natalja Gilojevua.

    • Karjalazen kul’tuuran akkiloiččijat

      Karjalas mennyön 2019 vuvven laureatakse rodih priäžäläine Julija Tolmačova. Hänen ruado karjalazen kul’tuuran säilyttämizekse da kehittämizekse on korgiesti arvostettu tazavallas.

    • Minun armas sizär

      Minun sizärele, Riigoin Šuurale, täydyi jo 81vuozi. Häi on kymmene vuottu minuu vahnembi. Mustan händy sit aijas, konzu rubein mustamah omua iččie. Sizär oli ainos minun rinnal, a parembi sanuo, minä olin yhtytottu hänen vieres.

Partn`ourat