Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2020

    • Varusta Synnyle hattarat da sua lykynavaimet Vierissänakas

      Aigua Rastavan da Vieristän välil (7.–19. pakkaskuudu) vienankarjalazet sanotah vierissänkeskekse, liygiläzet – synnynaijakse da synnynmuanaijakse da lyydiläzet syndymmuakse. Livvin da lyydin murdehes on vie ven’an kielespäigi otettu sv’atkat-nimitys, ga myö pagizemmo juuri karjalazis vierissänkeskes da synnynaijas. Paginkanzannu on karjalazen fol’klouran tutkii, Kielen, literatuuran da histourien instituutan tiedoruadai L’udmila Ivanova.

    • Toine “Kielilippahaine” on valmis

      Piäzi ilmoih Jelena Ruppijevan “Kielilippahazen” toine oza. Livvinkieline opastuskirju on luajittu Karjalan tazavallan opastanduministerstvan da Karjalan opastuksen kehitysinstituutan kannatuksel.

    • Yhty kilbah lehtimiehih niškoi kanzallizil kielil

      Karjalan Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvu panou rattahile kilvan lehtimiehih niškoi, kuduat kirjutetah karjalan, vepsän libo suomen kielel.

    • Auroran pyytäjä

      Pohjoisluonto šäilyttäy monta arvautušta. Yhen šalaisuon latinalaini nimi on “Aurora Borealis”. Tätä mukavua luonnon ilmijyö rahvaš šanotah revontuliksi. Värikäštä taivahan näytöštä muapallon eläjät šuahah ihual’l’a jo tuhanšie vuosie. Ihmiset, kumpaset eletäh pohjoislevehykšillä, missä talvella on n’apayö, annettih revontulilla tarunomasie ominaisukšie ta kekšittih eri legendoja. Muinais-saamelaiset kuviteltih, jotta n’aparepo heiluttau pehmiellä hännälläh ta lumikypinät pelmahutah.

    • Ihmisien mua

      Kulttuuri-telekanava kertou Kalevalan muan karjalaisista.

    • Jekaterina Gavrilovan mustokse

      Ylä-Videl-hieru sivustol 18. talvikuudu rodih sivuston alguhpanijan L’ubov’ Nesterovan tyttären Nadežda Stafejevan Rist’oi-kirjutus. Se on kirjutettu merkipivokse – kyläh azetettih mustolaudu runonpajattanan Jekaterina Gavrilovan mustokse.

    • Internet auttau rahvastu enämbäl arvostua roindukohtii

      Ylä-Videlen rahvas akkiloijah omua histouriedu. Kaksi kuudu tagaperin vk.com-verkoh on suadu joukko “Ylä-Videlen hieru”. Suau vai kummeksie, kui terväh se suittau omua mieldykiinnittäjiä syväindyö. Läs puoldutostu sadua ristikanzua ollah lähestymäs omii kandujuurii da omii kodikohtii. Joukkoh nägyvästi liženöy uuttu rahvastu.

    • Opastustu nikonzu ei ole liijakse

      Vieljärven kylän Karjalan Kielen Koin ruadajat hommatah omah iččeh niškoi ližiä kielen opastustu. Mennyöl nedälil pietyn Jelena Ruppijevan opastuspäivän teemannu on olluh “Karjalaine pereh”.

    • Matan keštäy aštuja

      Petroskoin valtijonyliopiston toisen kerrokšen aulašša avautu matkuštaja Viktor Jugelaisen valokuvanäyttely. Še on omissettu Petroskoin yliopiston 80-merkkipäivällä, mi on tänä vuotena, šekä Sampo-matkailuklubin 55-vuotisjuhlalla, mitä juhlittih viime vuotena.

    • Jyškyjärven paikannimien šaloja

      Mistä meilä voijah kertuo paikannimet? Tämä kyšymyš šynnyttäy monien ihmisien kiinnoššušta. Šemmosien joukošša on ni karjalan ta šuomen kielen opaštaja Marija Urbanovič. Neičyt on kotosin Jyškyjärveštä, šentäh hiän valiččiki tutkittavakši juuri oman kotikylän paikannimistyö. Marija keräsi paikannimijä ta šelvitti mimmosina ne oltih ennein ta mitein muututtih nykypäiviksi.

    • Öntästyskivet vietäh hairieh

      Suomes ruadai Karjalan Kielen Seuru painatutti uvven kniigazen nimel “Opi, opastu, ga älä öntästy”. Midä sen luadijat potakoijah oppimah, mih opastuo da mindäh vakustetah öntästymizes? Täh nähte “Oma Mua” pagizuttau kniigan toimittajua, karjalan kielen tutkijua, Päivännouzu-Suomen yliopiston ruadajua, karjalankielizien YLE-uudizien kiändäjiä da lugijua Natalja Gilojevua.

    • Karjalazen kul’tuuran akkiloiččijat

      Karjalas mennyön 2019 vuvven laureatakse rodih priäžäläine Julija Tolmačova. Hänen ruado karjalazen kul’tuuran säilyttämizekse da kehittämizekse on korgiesti arvostettu tazavallas.

    • Minun armas sizär

      Minun sizärele, Riigoin Šuurale, täydyi jo 81vuozi. Häi on kymmene vuottu minuu vahnembi. Mustan händy sit aijas, konzu rubein mustamah omua iččie. Sizär oli ainos minun rinnal, a parembi sanuo, minä olin yhtytottu hänen vieres.

    • Deleguatoin mielii Kerähmön kynnyksel

      Tänävuon kevätkuun 14.-15. päivinny Anuksenlinnas pietäh IX Karjalazien Kerähmö. Kerähmyö vaste “Oma Mua” pagizuttau sen deleguattoi. Kyzymys kaikile on sama: “Midä vuotat Kerähmös?”

    • Käsi kiäššä taitehen kera

      Pakkaiskuun 23. päivänä Karjalaini gorničča -kollektiivin ohjuaja Valentina Karhunen juhli omua 70-vuotisjuhlua.

    • Lukomista eri makuh

      Pakkaiskuun 30. päivänä KniiguMelliččä-pivošša kerrottih “Periodikan” vuuvven 2019 kirjauutukšista.

    • Sinne, kus vuotetah

      Sotsiualuruadai ei ole tavalline ammatti. Rahvas, kudamat vallitah tämän ammatin ollah sydämellizet, tirpajat, ellendäjät. Hyö kannatetah toizii da ruatah kaikkie sih niškoi, ku ristittyzien elos olis parembi. Hyö ainos ollah valmehet tulla abuh.

    • Omamualazet

      Täl nimel Oma Mua -lehti painau kirjutuksii omassah 30-vuozipäiväkse. Nämmis kirjutuksis juohattelemmo lehten ruaduo da sanelemmo omamualazis – “Oman Muan” ruadajis, kirjuttajis da lugijois. Kotkatjärveläzen Zinaida Dubininan nimi on tuttu kaikile karjalazile. Naistu tundietah nerokkahannu kirjuttajannu, runoilijannu, kiändäjänny da opastajannu, oman rahvahan da oman kielen rohkiennu puolistajannu, tarkannu da hellänny akkiloiččijannu. Naizen ruadoloile jo on vaigei pidiä luguu, niidy kolmeskymmenes vuvves, sen verran vikse menöy karjalan kielen kehittämine, on toven äijy.

    • Karjalaisien mielipitoja näkyvih

      Oma Mua -lehen projekti “Karjalaiset” piäsi rattahilla. Projektin rajoissa lehen toimittajat valmissettih šamannimini valokuvanäyttely. Valokuvissa on esitetty 20 karjalaista tašavallan eri piirilöistä. Kanšainvälisellä muamonkielen päivällä omissettu näyttely on työnnetty moneh kohtah. Šen viralliset avajaiset pietäh 21. tuiskukuuta.

    • Omašta rannašta on kaiken alku

      Viime vuuvven lopušša Belomorskin Pomorien kulttuurikeškukšešša avattih taiteilija Vladimir Kobojevin luomistyöllä omissettu Omalla kotirannalla -näyttely. Kaččomatta šiih, jotta pihalla on pilvini šiä, näyttelyšalissa on äijän valuo ta iluo kirkkahista, lämpimistä mualiloista, kumpasien avulla taiteilija kertou omašta kotimuašta ta šen luonnošta.

    • Kuldastu laduu ei umbua lumel

      Joga vuottu tuhukuus Puadenen kyläs pietäh hiihtopruazniekkua Puadenen kuulužan miehen, Olimpiuadukižoin voittajan, Nevvostoliiton arvostetun sportumuasterin F’odor Mihailovič Terentjevan kunnivokse.

    • “Aktiivini šukupolvi” toimimašša

      Pakkaiskuun lopušša Karjalan sosialitehnologijien kehitykšen resurssikeškukšen tiloissa piettih seminari, kumpasešša luajittih Jelena ta Gennadi Timčenkon hyvänluajintafondin Aktiivini šukupolvi -sosialiprojektien ohjelman toteuttamisen yhtehvetoja.

    • Vaštavukšie Piäjärveššä

      Kalevalan rahvahanteatterin vaštavukšet Piäjärven eläjien kera tultih jo perintehellisiksi. Pakkaiskuun lopušša esityšryhmä Valentina Saburovan joholla tuaš ilahutti meitä omalla Šeiččemen stauččua, šeiččemen lusikkua -näytelmällä karjalan kielellä.

    • Omamualazet

      Vieljärven karjalaine Valentina Mironova on kiini “Oman Muan” ruavos jo vajai kaksikymmen vuottu. Suomen, ven’an kielen da literatuuran laitoksen loppiettuu Valentina piäzi ruadoh Kielen, literatuuran da histourien instituuttah. Oman ruadotaibalehen nuori tutkii omisti karjalazele folklourale, enimyölleh suvikarjalazile eepizile pajoloile da rahvahanrunohuon keriämizele.

    • “Kanteletar” kajahti Koštamukšešša

      Tuiskukuun alušša XX Kanšainvälini šuomelais-ugrilaisien kanšojen Kanteletar-kulttuurifestivali piettih Koštamukšen Družba-keškukšen tiloissa. Tänä vuotena festivalin teemana oli “Pruasniekka karjalaisešša kyläššä”. Festivalin mukava ta monipuolini ohjelma kešti viisi päivyä.

Partn`ourat