Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2020

    • Sie, kus hengele hoivu 6+

      Karjalan Sivistysseura on piästänyh ilmah videlenkarjalazen Anna Usovan runokniigan “Sie, kus hengele hoivu”.

    • “Oma pajo” on tallendannuh Karjalan gimnan

      Karjalan rahvahalline Oma pajo -hora on tallendannuh Karjalan valdivollizen gimnan Blomberg Studio -stuudies. Enzikerdua tämä tallendus rubieu kuulumah IX Karjalazien kerähmös Anukses 14. kevätkuudu.

    • Harvinazet elätit

      Karjalan mečät ollah äijien meččyelättilöin da linduloin eländykohtannu. Ga elättilöin lugumiäry da levitändy on eritazaine tazavallas. Tavan mugah enämbi elättii on suvipuoles, kus ollah syöndän da vardoičendan puoles hyvät kohtat. Yhtelläh on suvesgi moizii elättilöi, kudamat on pandu Karjalan Ruskieh kniigah. Ezimerkikse, luadogan n’orpu, hyybii, jevrouppalaine nieglikko, siibioravu. Ga täl kerdua pagin rodieu vien lähäl eläjäs sagarvos da pohjazes pedras, kudamua enimyölleh on tazavallan pohjazes.

    • Ajoin minä kerran Piiterispäi

      Ajoin minä kerran Piiterispäi kodih, omah Karjalah. Toiči linnua myö ajoin lyhembäl matkal, a täl kerdua ajoimmo tostu maršruuttua myö, mindäh sendäh Volodarskoin sildu oli kohendettavannu i ajua pidi ymbäri. Ajoimmo ymbäri uuzii kvartualoi myö, kus oldih nostetut uvvet ylen korgiet koit. Net seizottih, ku tuohukset ‒ korgiet da hoikat, sidägi varua, ku ei kuavuttas piäle. Ylen oli diivu kaččuo niilöih. Rahvastu oli täyzi avtoubussu... Paginua avtoubusas ei kuulunuh, vikse kaikil ajajil oldih tävvet ryndähät. Hil’l’akkazeh, hil’l’akkazeh rubei paginan buruu kuulumah. Minun rinnal, vaiku kaidu prohodaine välil, istuttih rinnai kaksi naistu. Yksi vahnu, a toine oli nuorembi, ga paginat heil luajittihes. Paginois minä arbain, gu hyö ei olla tuttavat, a minä muata en suvaiče ajajes, sendäh ei nareko, ga rodih minul heidy kuunnella...

    • Aurinkoisen näyttelyn lämpyö

      Aikuhisilla petroskoilaisilla ta kaupunkin vierahilla nyt on hyvä mahollisuš hoti kotvasekši ajakši tuntie iččie lapšina. Čukeltua lapšuon ilmapiirih voipi Aurinkoisen lapšuon muajilma -näyttelyn avulla, mi toimiu Karjalan taitomusejošša.

    • Omamualazet

      Vieljärven čupun karjalastu Natalja Antonovua tietäh enimis suomelas-ugrilazis tazavallois da mualois. Oman rahvahan, oman kielen tiedäi, akkiloiččii da puolistai. Oma Mua -lehten lugijat tietäh Nataljua rohkiennu, terävykielizenny da tolkukkahannu toimittajannu, oman kielen maltajannu da oman rahvahan tiedäjänny.

    • Sinun rahvas, Čalnu!

      Anna Petrovna Timukova on rodužin Paušoilaspäi, nänel on 84 vuottu. Häi on hyväsydämelline, hyvämieline da pagizii naine. Vie häi maltau pajattua, hänen iäni on čoma da korgei. Hänen kel yhtes joimmo čuajuu, taratimmo uudizii, sit pajatimmo hyvii vahnoi pajoloi. Anna Petrovna puaksuh šuuttiu, tiedäy äijän častuškua, maltau vesseldyttiä da kannattua jogahistu

    • Mustoita, kuspäi olet rodužin

      Minun roindumua on Uuzi Pappilu, tarkembah sanuo, sen algu, Kirikkijärven Koverojärven väline kohtu. Pappilan nimi tarkoittau kohtua, kus eli pappi. Äijy pappii eli vahnas Pappilas, meil kyläs oli äijy Popovien perehty. Enzimäzes kois elettih Tarojevat, nygöi jo nikedä ei ole hengis. Dorogan tyves on meijän vahnu kodi, kudaman nosti minun died’oi.

    • Laukunkantajien jälkijä myöten

      Metsolan polkuja myöten -hiihtofestivali piettih Koštamukšešša tuiskukuun 16. päivänä.

    • Miun lapšuoni kotikylä

      Tuiskukuun alušša Oma Mua -lehen šivuilla mie kerroin seminarista, kumpasešša esitettih Jelena ta Gennadi Timčenkon hyvänluajintafondin Aktiivini šukupolvi -sosialiprojektien ohjelman vuuvven 2019 parahie projektija.

    • Karjalazet lapset

      Meliorativnoin kylän päivykois piettih Karjalazet lapset -kilbu. Lapset kilbailtihes taidoilijan, ombelijan, artistan da runonlugijan neros.

    • Kerähmös Kerähmöh

      Enzimäzes Karjalazien kerähmös, 30 vuottu tagaperin oli deleguatoin joukos anuksenkarjalaine, “Oman Muan” alalline lugii da kirjuttai Ivan Savin. Tuandoi Ivan Stepanovič on käynnyh Oman Muan toimitukseh ottamas lehtie da yhtel tile saneli omat mustelmat enzimäzes Kerähmös, ozuttigi silloi omal ičel luajittuloi fotokartočkoi.

    • Voinan lapset

      Oli enne mieros moine kuulužu sanondu: “Voinan haukat”. Nenga sanottih vihamielizii ristikanzoi, kuduat luajittih voinua. Sen sanondan puaksuh kuulimmo lapsusaijas. “Voinan haukat” eroitettih lapsii heijän muamolois, kui kananhaukku tembuau linnunpoigazii. ..

    • Karjalaisien tervehyš ta vointi šyrjäštä kaččuon

      Karjalaiset rakentauvuttih jokien ta järvien kivi- ta hiekkarannoilla havumeččien ympäristöššä. Juotavana oli puhaš vesi, henkitettävänä vereš ilma. Šekä mečän, jotta järvien ta jokien antimet oltih puhtahat ta hyövylliset ihmisellä. Karjalaini kašvatti vil’l’ua ičen muokkuamašša muašša. Mi vaikutti hänen ikäh ta tervehyöh?

    • “Periodikašša” paistih kanšallisien kielien kehitykšeštä

      Tuiskukuun 27. päivänä Karjalan piämieš Artur Parfenčikov vieraili Periodika-kuštantamošša.

    • Omamualazet

      Videlenkarjalaine L’ubov’ Baltazar (Arefjeva) tuli ruadoh Oma Mua -lehteh vuvven 1991 allus da ruadoi toimittajannu yheksä vuottu. Jo äijän vuottu Lubov’ eläy Latvies, internetan kauti on peril kaikkih karjalazien dieloloih nähte. Oma Mua pagizuttau omua endisty ruadajua lehten 30-vuozipäiviä vaste.

    • Heidi Kuosmanen: “Nygöi sugulazet minul puaksuh kyzytäh, kuibo sanotah se libo tämä sana karjalakse…”

      Myö puaksuh kuulemmo dai sanommo ičegi: karjalan kielen tulii aigu on lapsis da nuoris. Tämä ajatus lujenou da uskot, gu kieli ei kuole, konzu vastavut moizien nuorien karjalazienke, kui minun livvinkarjalan opastui Heidi Kuosmanen. Tuandoi kyzyin hänel, voizingo pagizutella sinuu Oma Mua -lehteh jullattavakse. Häi kerras vastaigi: “Tiettäväine!” Dai vastavukset kyzymyksih tuldih ylen terväh.

    • Karjalazet puututah ARTE TV:h

      Jevroupas suahah nähtä kui da midä, karjalazet, elämmö. Pitky kino rodieu valmis jo sulakuul. Myö näemmö kinon internetas.

    • “Täs suat hengele hoivan”

      Priäžän Etnokul’tuurukeskukses jo tostu vuottu ruadau karjalankieline paginkluubu. Sih tarattamah omal kielel kävyy kymmeniene inehmisty.

    • Häviemäs ollah paikannimet

      Enne IX Karjalazien kerähmyö Kanzallizen raadivon kuulužu toimittai Nikolai Filatov toi kirjutuksen “Omah Muah” jullattavakse. Hänen mieles, Karjalan paikannimet olis tärgevimii kyzymyksii kerähmözeläzien šeikuittavakse.

    • Rannas randassah

      Priäžän piirin Vmeste -kannatus- da kehitysfondan uvven projektan aigua huavatah opastua rahvastu ruadamah turizmualal.

    • Höšte+čyöttö=biogumus

      Tuli kevät da ogrodoin pidäjät rahvas ruvettih täytty vägie varustumah uudeh ouveššiloin kazvatanduaigah: ostetah siemenii da kazvimuadu. Nygöi laukois on eriluadustu kazvimuadu, malta vai oigieh vallita se, kudai sinul pidäy. Äijät laitokset luajitah kazvimuadu biogumusan pohjal. Moizii on Onežskii-nimine kazvimua. Paiči kazvimuadu biogumusan pohjal laitos valmistau muanväitysty.

    • Kalaštajan onni muhi Kuitin jiällä

      Kevätkuun 7. päivänä Vuokkiniemeššä piettih III talvikalaššukšen Kuitin kala -kilpailu. Kilpakalaššukšeh otti ošua 15 joukkuo. Päiväni paisto, musiikki šoitti, kalua puuttu, aikuhiset ta lapšet piettih iluo – kalapruasniekka tovellah onnistu!

    • Omamualaiset

      Tällä kertua Omamualaiset-kirjutuš on omissettu Galina Lettijevalla. Galina Jegorovna ruato Vienan Karjala -lehen piätoimittajana kolme vuotta, hiän on lehen monivuotini lukija ta kirjuttaja. Galina Lettijeva kerto, mitä mieltä hiän on kanšalliskieliseštä viessinnäštä.

    • Talvišovan muissolla omissettu

      Kevätkuun 13. päivänä Pitkärannan piirissä pietih ulkoluvento, mi oli omissettu Talvišovan lopun 80-vuotisjuhlalla. Ulkoluvento oli järješšetty Tuntomatoin šota: rauhan opaššuštunnit -projektin rajoissa.

Partn`ourat