Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2020

    • Karjalankielizil žurnalistoil pidäy ližäopastustu da kannatustu

      Televiidenii, ruadivo, lehtet da internettu ollah ezmäzii, ket vietetäh karjalan kieldy da karjalastu elaigua suureh mieroh da luajitah karjalan kielen täh päiväh pättäväkse. Mittumal mielialal ruatah meijän karjalankielizet žurnalistat da midä sanottih Kerähmön ies Anuksenlinnas?

    • Algu ruavon kaunistau, lopus passibo seizou

      Pyhäjärves olles minule puutui paista mieldykiinnitäjän naizenke, kudai ylen hyvin tiedäy oman kylän histouriedu da pidäy ekskursieloi Pyhäjärvie myöte. L’ubov’ Aleksandrovna Pelevina on lyydinkarjalaine naine. Häi kerdoi “Omale Muale” omas elaijas.

    • Omamualazet

      Kotkatjärveläine Klavdija Šaikina on Oma Mua -lehten ammuine lugii, kirjuttai da abuniekku. “Omua Muadu” Klavdija Vasiljevna rubei lugemah kerras, kui lehti rubei piäzemäh ilmah. Naizel ollah tallel kai “Oman Muan” enzimäzet noumerat. Niilöis lehten nimi on kirjutettu ruskiel da ollah mustuvalgiet fotokuvat.

    • Siämäjärven kangastus – saga

      Ennevahnas viikingat saneltih saagoi – “praudua”, sidä, midä nähtih omin silmin mieros, midä toven tapahtui da, tiettäväine, omih kunnivoroduloih näh. Siämäjärvele sežo net ryöstäjät harvah, ga kävähteltihes. Uskon, gu minun died’oin kyläh Paušoilah ei käydy. Algueläjät sen kylän srojittih hyväs peitos, kangahan tuakse. A Siämäjärven “pogostan” ies, Pitkäl Suarel, eräs viikingoin juokko löydi oman surman. Sidä kohtua nygöigi sanotah “Ruočin suarekse”. Minun died’oi, Ivan Ivdič Nazarov, kuoli Paušoilas, hänel oli 70 vuottu igiä. Minul nygöi rodih jo 73, smietin tuli aigu sanella omah rodukundah näh, tarattua oman saagan, olenhäi vahnin kogo rovus.

    • Muamon rakkahuon luja voima

      Tuanoin Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšen ativoissa oli Uhtuan kapšakki -harraštajateatteri. Näyttelijät esitettih Muamon rakkahuon voima -näytelmä. Šen pohjašša ollah Kalevala-eepossan runot ta Irina Rinkevičin Lemminkäisen muamo -käsikirjutuš.

    • Ken da kui kalasti

      Nikolai Filatov saneli Kindahan kuulumattomii zuakkunoi Nagronpäiväkse Myö, Lahten kylän brihaččuzet, puaksuh juoksendelimmo Padžalah Zgordin Ivan-died’oin luo. Hänen kodi seizoi mägiričäl ihan Naravozen joven rannal, a vedeh häi oli azettannu kaksi suurdu laudujuaššikkua, kudamis riputtih lukut, a laijois oli loukkuo. Sie häi pidi yhtes lahnoi, toizes ‒ haugiloi. Eihäi vie moine vahnu olluh, ga myö händy sanoimmo Ivan-died’oikse, kerdu hänel oli turbei pardu. Hänen luo myö juoksendelimmo hyväl mielel, kerdu häi maltoi sanella meil zuakkunoi.

    • Omamualazet

      Täl kerdua Omamualazet-rubriekas, kudai omistetah Oma Mua -lehten 30-vuozipäiväkse, kerrommo Nikolai Zaitsevas. Anuksen piirin Alavozen kyläh vuvvennu 1938 rodivunnuh Nikolai Petrovič jo mondu vuottu kirjuttau karjalakse. Hänen kirjutuksii piäzöy ilmoih Oma Mua -lehtes, Periodika-julguamos nähtih päivänvalgien hänen Omat ikkunat- da Nägemizih, Tuulos -kniigat.

    • Pelit autetah kielen opaštumisešša

      Hyvä Oma Mua -lehen lukija! Mie tahon kertuo šiula hyväštä pelistä, kumpani auttau karjalan kielen opaštumisešša.

    • Opaštujat Moskovašta karjalaisie eččimäššä

      Vierahat Moskovašta harvoin tullah Karjalah ei kalaštamista varoin, ka tutkimušaseilla. Kevätkuun kešellä Vuokkiniemi ta Koštamuš otettih vaštah vierahie: Moskovan talouštiijon korkiekoulun opaštujie ta heijän kurattorie.

    • Šuojamaskija tulou riittäväšti

      Pakinat koronavirustartunnašta nyt ollah ajankohtaset. Karjalašša ei riitä individualisie šuojaesinehie, esimerkiksi, maskija ta lasija.

    • Anukselaine karjalan kielen opastai

      Anukselaine Marija Trofimova enimät ruadovuvvet ruadoi Yllözen školas algukluassoin opastajannu. Jälgimäzet viizi vuottu enne penziele lähtendiä vie opasti lapsile karjalan kieldy. Karjalan kielen urokoil Marija F’oudorovna tavoitti elostua da kižata lapsienke. Ylen äijän pajatettih hyö. Karjalankielisty pajomaterjualua oli vähä, sendäh karjalan kielen opastai joudui iče kiändämäh ven’an kielespäi karjalan kielele runozii da pajozii.

    • Meččähine da ekolougii

      Suarnu sih nähte, kui meččyzvierit da Meččähine puhtastettih oma meččy

    • Omamualaiset

      Tällä kertua Oma Mua -lehen 30-vuotispäivälla omissettu rubrikki on omissettu Valentina Karakinalla. Lehen lukijat jo monta vuotta voijah lukie hänen kiäntämie kertomukšie, karjalan kielen kurššija varoin valmissettuja eriaihiellisie materialija ta vielä monta mukavua.

    • Raisa Samodajeva: “Yritämma, jotta meijän piätökšet oltais toteutettu tulijakši kerähmökši”

      Kevätkuun 14.–15. päivinä Aunukšešša piettih IX Karjalaisien kerähmö. Tavan mukah Kerähmön ruavon lopušša valittih ihmiset, kumpaset nellän vuuvven aikana ruvetah ruatamah šitä varoin, jotta kaikki, mitä on kirjutettu Kerähmön piätökšeššä, olis ruattu. IX Karjalaisien kerähmön valtuutettujen neuvošton piällikökši tuli Raisa Samodajeva. Pakasima Raisa Vasiljevnan kera karjalaisien nykyseštä tilantehešta.

    • Karjalaisen keittijön mieli ta ekologija

      Makie Karjala -kirja ilmešty Petroskoissa. Kirjašta löytyy karjalaisen keittijön perintehellisie reseptijä. Kirkkahat kuvat, nykysen ta perintehellisen karjalaisen keittijön reseptien ta kulttuurin kuvaukšet on lisätty kiännökšillä vienan- ta livvinkarjalakši.

    • Maura Häkki: “En ole suomelaine. Olen karjalaine!”

      Maura Häkki ei ole suomelaine, häi on karjalaine. Mauran juuret ollah Hyrzylän kyläspäi. Ga konzu häi sanelou sih näh TikTokas kymmenile tuhanzile, äijät ei ellendetä. TikTokas Maura Häkki on @maurash. Omien videoloin vuoh häi sellittäy, midä eruo on suomelazien da karjalazien keskes sego sanelou, kui karjalazii on syrjitty Suomes. Olen pagizutannuh Maurua nämmih da erähih toizihgi dieloloih näh.

    • Kui eletäh jevrouppalazet koronaviirusan pandemien aigua

      Covid-19-viirusan pandemii koski monien mualoin eläjii, Ven’angi. Ven’al erähät ruadajat työnnettih karantiinale sulakuunkuun loppussah, toizet jatketah ruaduo kois libo ruadokohtas. Karjalas, kui Ven’an toizisgi čuppulois, ei sua kävvä pihale muite, vaiku laukkah libo, sanommo, kävelyttämäh koirua. Muga kaikil rodih enämbi joudoaigua. Kois ruadajes minä piätin tiijustua omil ulgomualazil dovarišoil da tuttavil, kui hyö eletäh pandemien aigua.

    • Karjalaini puku kiilti Moskovašša

      Ihmisen eromattomana ošana on hänen puku. Varšinki, još pakina on hänen kanšallisuošta. Perintehellistä pukuo kaččuos’s’a voit huomata monta mukavua erikoisutta ni kanšan luonnošta.

    • Helmikukat šielun hyväkši

      Karjalaisella Marija Karkosella on taitavat kiät. Naini tykkyäy čopakkua luovua ruatuo. Hänen lasihelmiluajokšet annetah hyvyä mieltä ta kummaššetah monie.

    • Koululaisien etäopaššuš alko

      Šulakuun 7. päiväštä Karjalan kouluissa alko etäopaššuš. Kalevalan piirin 773 koululaista šiirryttih etäopaššukšeh. Tämän opaššušmuovon erikoisukšista pakasima Kalevalan keškikoulun johtajan Svetlana Bel’ajevan kera. Opaššušlaitokšešša opaštuu 540 lašta.

    • Joves poikki

      Sildu Videlen joves poikki yhtisti Ylä-Videlen da Simänniemen kylät. Sildu sordui tänävuon 23. tuhukuudu. Tilandehes kirjuttau Videlen eläi Galina Ol'kina

    • N’amuizet-kilbu jatkuu

      Karjalan Rahvahan Liitpn Jessoilan alaozasto jo tostu kerdua pidäy N’amuizet-runokilbua lapsih niškoi. Kilbu pietäh Priäzän etnokeskuksen kannatuksel. Tänävuon kilbua pietäh internetan kauti. Kilvas on kolme nominatsiedu: – Runo karjalan kielel – Karjalan kirjuttajan runo ven’an kielel – Ozutus (runonlugijan sijas kadras on mitahto video)

    • Kuudamlahten kylän eläjät tuaste kerrytäh yhteh

      Tänävuon elokuus jo seiččenendeh kerdah kuudamlahtelazet uvvessah kerrytäh omale muale, tiettäväine, ku koronaviirusan pandemii loppunou sih aigassah.

    • Nuori karjalaini muasteri

      Andrei Ponomar’ov tietäy, mitein voipi omin käsin luatie arvautukšellisen jouhikko-kanšanšoittimen kaččoen pari opaššušvideota internetissä ta lukien vähälukusie ohjeita.

    • Lahjakaš muasteri mahtau ruatua kaikkie

      Lapšuošta alkuan Galina tykkäsi mualata. Nyt naini on eläkkehellä ta hänellä on aikua luatie puupiiruššukšie. Galina Aleksandrovna mielelläh mualuau puuesenehillä karjalaisie piiruššukšie.

Partn`ourat