Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Ku veneh soudas

Karjalan Nuorižon halličukseh kuuluu ruadajua rahvastu da opastujua. Keskes on halličuksen piälikkö Jevgenii Jäskelänen

Jevgenii, kerro omis juuris.

– Olen inkeriläine. Minun juuret ollah Leningruadan alovehen Luuppola-kyläs. Leningruadan alovehel minun pereh eli enämbi kolmie sadua vuottu. Vuvvennu 1942 pereh ymbäröičykses työttih evakkoh Sibirih Krasnojarskan alovehele. Suuren Ižänmuallizen voinan loppiettuu pereh oppi lähtie järilleh omah kyläh, ga silloi rodih käsky, kuduan mugah inkeriläzii kiellettih elämäs Leningruadas da sen ymbäristös. Muga pereh puutui elämäh Karjalah Matrosoin kyläh. Erähät minun omahizet nygöigi eletäh Matrosois, toizet muuttettih Suomeh, erähät – Estounieh repatriatsien programman mugah. Erähät muutettih Ukrainah vuozinnu 1970-1980 ruadamah suuril tevolližuszavodoil. Minähäi rodivuin vuvvennu 1991 Petroskoih.

Olet Karjalan Nuorižon halličuksen piämies. Kuibo puutuit poliitiekkah?

– Minä opin omii vägii eri aloil. Mondu vuottu olin ammatillizennu jalgumiäččyhkižuajannu, ga jallan satatettuu pidi jättiä sportu. Sen sijah minä rubein kehittämäh älyllizii kygylöi. Minä olen opastunnuh juristakse, ližäopastuksen mugah olen lapsien teatrupedagougu. Kolmen vuvven aigah minä valmistin spektakliloi lapsih niškoi anglien kielel teatrustuudies, opastin lapsile tetruneruo školisgi. Iče ozuttelin Petroskoin ei-ammatillizis teatrois. Minul olihäi oma teatruprojektu, kuduas minä vastain oman tulien mučoin. Sit vuvvennu 2016 minä rubein ruadamah spetsialistannu Petroskoin nuorižon keskukses. Yhtyingi Nuorižon parluamentah, deputuatannu olles todevutin eri projektat. Vuvvennu 2018 tulin Petroskoin Nuorižon keskuksen piälikökse, puolen vuvven peräs rubein Karjalan Nuorižon keskukseh spetsialistakse. Sit minuu miärättih Karjalan nuorižon parluamentan kehityksen fondan prezidentakse, myöhembi piäzin Karjalan Nuorižon halličuksen piälimäzen sijahizen virgah. Vuvvennu 2019 minuu vallittih rodih Nuorižon halličuksen III kučundan piälikökse.

– Mittuzii probliemoi sellittäy Nuorižon halličus?

– Nuorižon halličus andau nevvoloi da konsul’tatsieloi nuorile, todevuttau erilazii projektoi. Ylen puaksuh myö avvutammo 14-18-igähizile nuorile ruavon ečos. Myö nevvommo, kus da konzu voibi suaja ruado, kerrommo algajile ruadajile heijän oigevuksis. Meil kyzytäh abuu Nuorižon nevvostoloin perustamizes školaniekkoih da nuorih niškoi. Sanommo, moine nevvosto on toimimas Kondupohjan kombinuatas. Luohesgi terväh perustetah oma Nuorižon nevvosto. Myö piästimmö ilmoih kniigazengi nuorižon nevvostoloin perustamizeh nähte.

Pidäy mainita, Nuorižon halličuksen kehitykses kohendettih zakon Karjalan piämiehen grantas. Sen mugah kilbah voijah yhtyö ei-kaupallizii yhtistyksii, kuduat kannatetah koittomii elättilöi, sanommo, Petrokois on kolme elättilöin kodii.

– Nuorižon halličukses ruatah nuoret ministrat. Midä ruadau, sanommo, Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministru?

– Kui kaikil Nuorižon halličuksen ministroil, Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministral pidäy kävvä Nuorižon halličuksen istundoloih, kudamii pietäh kerran nedälis, ruadua yhtehizen projektan todevuttamizekse, todevuttua omua projektua da pidiä yhtevytty oman ministerstvanke. Jogahizel ministral on oma kuruattoru ministerstvas. Ei ammui Nuorižon halličuksen Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministrakse rodih Polina Sinitskaja (Baltiekkumeren filolougien ozaston nelländen vuozikursan opastui – toim.). Polina oli vallittu ližävalličukses, pidäy sanuo, ku täh virgah oli äijy tahtojua. Olen hyväs mieles, ku nuoret ollah kiinnostunnuot Nuorižon halličuksen ruadoh. Paiči istundoloi, minä pien toiziigi pidoloi Nuorižon halličukseh yhtynyzih niškoi. Sanommo, kevätkuus piettih opastusseminuaru, kuduas paiči ruadoistunduo oldih erilazet harjaittelut da quiz-kiža. Ei ammui piettihgi fotosessii. Minul on tärgei, ku meijän joukos olis hyvä olla. Piälimäzenny olles minä nevvon nuorii, luajin muga, ku “veneh soudas“.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat