Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Omamualazet

”Oman Muan” lugijat, kirjuttajat da avvuttajat Klavdija Šaikina (oigiel) da Marija Trofimova. Mollembat eletäh Anuksenlinnas. KlavdijaVasiljevna ei ammui on muuttanuh Kotkatjärvespäi Anukseh. // Kuva: Jelena Ruppijeva

Kotkatjärveläine Klavdija Šaikina on Oma Mua -lehten ammuine lugii, kirjuttai da abuniekku. “Omua Muadu” Klavdija Vasiljevna rubei lugemah kerras, kui lehti rubei piäzemäh ilmah. Naizel ollah tallel kai “Oman Muan” enzimäzet noumerat. Niilöis lehten nimi on kirjutettu ruskiel da ollah mustuvalgiet fotokuvat.

Nämmien enzimäzien, vähäzel kellistynnyzien, noumeroin joukos on vuvven 1991 lehti, kudamas on Kotkatjärven Joguine-pajojoukon kuva. Sit kuvas näemmö Klavdija Vasiljevnangi. Inehmine monii vuozii pajatti “Joguzes” da oli Kotkatjärves oman kielen akkiloiččijannu.

Ylen äijän Klavdija Vasiljevna on avvutannuh ”Oma Muale”. Ainos potakoičči kyläläzii lugemah da tiluamah lehtie. Inehmine hyvin mustau, kui käveli taloloi myöte da pagizi rahvahan kel omal karjalan kielel, saneli lehteh nähte. Rahvas silloi oldih aktiivizet, mielihyväl lugiettih da tilattih lehtie. “Oman Muan” lugijua ainos oli äijy Kotkatjärves da sih niškoi on äijän ruadanuh Klavdija Vasiljevna.

Voinan lapset

Klavdija Vasiljevna Šaikina on roinnuhes karjalazeh pereheh Tiihoinsellän hierus vuvvennu 1937, ihan voinua vaste. Tiihoinselgy oli pikkaraine hieru, taloidu hierus oli kolme libo nelli kaikkiedah. Tiihoinselläs Kotkatjärvessäh oli kolme kilometrii välii.

Omua tuattua Klavdija Vasiljevna vähän mustau. Vasilii Ivanovič Aleksejev oli Talvivoinal. Konzu sytyi Ižänmualline voinu, miesty otettih Leningruadan frontale. Vuvvennu 1941 sie oldih suuret bojut, niilöis häi oli tapettu. Kus on muah pandu, omat ei tietä.

Klavdija Vasiljevnan muamah Ol’ga yksinäh kazvatti kolme lastu, poijan da kaksi tytärdy. Voinan algahuu perehty työttih karguh. Ga ehtittih hyö vai Kanzoissah astuo, suomelazet käskiettih järilleh kodiloih. Sanottih, nikedä ei koskieta. Ei Tiihoinselläl voinan aigua olluh bojuloi.  

– Sammatuksel ammutah, mustan sit saraiveriällyö juoksemmo kaččomah, kus ammutah. Ku kinuo rouno kačoimmo. Ei meijän kyläh bombua pietty, mittumua tolkuu olis, ku ammutannus meidy, kylä pikkaraine. Suomelazet elettih kyläs, hyö ei pahua meile luajittu. Konzu annettih kanfiettaine, konzu pečen’n’aine, se pienil lapsil lehmän maksoi, mustelou Klavdija Vasiljevna..

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat