Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kui eletäh jevrouppalazet koronaviirusan pandemien aigua

Anželika Prusskaja, Mantova-linnu, Lombardija-piiri, Itualii

Covid-19-viirusan pandemii koski monien mualoin eläjii, Ven’angi. Ven’al erähät ruadajat työnnettih karantiinale sulakuunkuun loppussah, toizet jatketah ruaduo kois libo ruadokohtas. Karjalas, kui Ven’an toizisgi čuppulois, ei sua kävvä pihale muite, vaiku laukkah libo, sanommo, kävelyttämäh koirua. Muga kaikil rodih enämbi joudoaigua. Kois ruadajes minä piätin tiijustua omil ulgomualazil dovarišoil da tuttavil, kui hyö eletäh pandemien aigua.

Anželika Prusskaja, Mantova-linnu, Lombardija-piiri, Itualii

– Koronaviirusan pandemii ylen äijäl muutti rahvahan elaigua Itualies. Itualies ei sua olla pihal, suau vaiku kävvä laukkoih da aptiekkah, sendäh monet itualialazet kävväh laukkoih moni kerdua päiväs. Itualialazile ei olla harvavuttu olemah kois, sendäh monet rikotah karantiinan da suajah sendäh suuret štruafut. Pidäy sanuo, ku moine kova karantiinu tiä on kevätkuun 8. päiväs algajen. Lombardija-piiris on suurin voimatunnuzien lugu, ga kova kuri on sama toizisgi Itualien čuppulois.

Rahvas ruatah da opastutah kois, opastujat ruvetah puolistamah omii diplomoi online. Minun dovarišat, kuduat tänävuon loppietah yliopiston, ollah ylen pahas mieles, ku hyö ei suaja pidiä loppupiduo...

Jens Takle, Sandnes, Norviegii

– Norviegies nygöi voibi kävellä pihal, ga ei sua kerävyö suuril joukkoloil, rahvasjoukos ei sua olla enämbiä viity hengie. Läs kai laukat ollah salvattu, syömislaukat ollah avvoi. Ei sua lähtie huogavumah duačoile. Se on paha, sanommo, Äijänpiän pidi olla kois.

Olen opastui da nygöi kirjutan diplomuruaduo. Opastun Oslos, ga lähtin vahnembein luokse Sandensah. Olen pahas mieles, ku en voi kirjuttua omua ruaduo yliopiston kirjastos, pidäy kirjuttua kois. Hyvä, gu voin soitella ystävile telefonas da skypes...

Boglárka Elek, Budapešt, Vengrii

– Vengries rahvas iče pietetäh, lähtiego karantiinele. Rahvas voijah kävvä laukkoih da aptiekkoih, tervehyskekuksih, tiijustamah omii voimattommii sugulazii, voijah kävelyttiä koirii. Sen ližäkse suau kävellä puustolois, mečäs, ristityt pietäh välimatkua 1, 5 metrii. Budapešt, kus eläy läs kahtu miljonua hengie, rodih tyhjäkse kahtes nedälis. Elaigu Budapeštas, kui monis toizis jevrouppalazis mualois, “azetui”. Suuret laukkukeskukset , školat da yliopistot ollah salvas. Pienis aptiekois da laukois ei sua olla yhtel aigua enämbi kahtu hengie. Sanommo, 65 vuottu vahnembat rahvas voijah kävvä laukkoih vaiku 9.00-12.00 väliaigah. Salvattih monet palvelulaitokset, sanommo, restoruanat, čomevushoidolat da kinoteatrat. Muga avtoubusanajajat, ofitsiantat, artistat, trenerat, biznemiehet da äijät muut jiädih ruavottah...

Maria Puranen, Vantaa, Uusimaa-aloveh, Suomi

– Suomes ei ole kovua karantiinua, rahvas val’l’ah voijah kävellä pihal, pidäy vaiku pidiä välimatkua. Ga kaikile nevvotah enämbi aigua olla kois.  Vantaa-linnu kuuluu piälinnan alovehele (Uuzimuah), kudai nygöi on salvattu sulakuun 19. päivässäh. Uuzimuah ei sua mennä da siepäi ei sua lähtie nikunne.

Nygöi enimät rahvas ruatah kois. Školat, yliopistot da läs kai sportuzualat ollah salvas. Restoruanois sua ottua syömisty kodih. Laukkukeskukset ollah avvoi, ga monet laukat on salvattu, ku ostajua on ylen vähä. Iče ruan parikmuaherannu, ei ammui meidy työnnettih maksuttomale lomale: Kanzaneläkehlaitokset libo ammattiliitot maksetah heile vaiku 60-80% palkas. Olen lomal oraskuun 3. päivässäh, ga se voijahgi pitkendiä. Moine loma on monil rahvahil, toinah se rubieu kestämähgi kolme-nelli kuudu. Tiettäväine, rahastu huolistuttau den’guhädä. Ga yksikai rahvas uskotah parembah da tarkah novvetah kaikkii siändölöi da pyzytäh kois. Voin sanuo, ku rahvas ollah rauhas. Enzimäi eläjät varattih, laukois oldih tyhjät pualičat. Nygöi moizii probliemoi ei ole...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat