Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Häviemäs ollah paikannimet

Enne IX Karjalazien kerähmyö Kanzallizen raadivon kuulužu toimittai Nikolai Filatov toi kirjutuksen “Omah Muah” jullattavakse. Hänen mieles, Karjalan paikannimet olis tärgevimii kyzymyksii kerähmözeläzien šeikuittavakse.  

 

Minä ku läs 30 vuottu ajelin pitkin-poikkizin Karjalua da pagizuttelin rahvastu, puaksuh sain kuulta yhten saman kylän eri nimie. Ičegi paikallizet eläjät käytettäh kahtu erilastu nimitysty, kerdu ollah jo harjavuonnuot niilöih. Otammo hos Anuksen Alavozen kylän, kuduan nimi on nygöi Iljinskoije. Algunimi Alavoine merkiččöy alangomuadu. Kylä nygöigi seizou alangol, a sen nimi konzulienne muutui Iljinskoikse. Mindäh da kel se pidi muuttua ‒ menetiijä.

Toine anukselaine kylä Kuujärvi seizou Kuujärven rannal 12 kilometrii pitkän, ga sidä sanotah nygöi Mihailovskoikse. Nuori polvi ei rubie mustamah karjalankielisty nimitysty, kerdu ei pagize karjalan kielel.

Priäžän piirin Heččulan kylä muutui Savinovakse. Honganal ‒ Gonganalitsakse, a Lökkö on muuttunuh Kuččozerakse, konzulienne vuozisadoi tagaperin tiä poltettih puuloi hiilekse. Suuret puutukut sytytettih palamah. Net palettih-lökötettih, voi olla sendäh kylä sai nimen Lökkö. Tämägi nimi on jo unohtunnuh. N’akoilambi on muuttunuh Repnoje ozerakse, lambi muutui järvekse.

Erähien paikoin nimet ollah kahtel kielel: sanommo, Lambas Ručei. Eigo voinnus jättiä Lammasoja. Vie kummallizembat nimet ollah Onieganjärven tagan. Sie vuozisadoi tagaperin elettih suomelazet, sendähgi paikannimet heil oldih omah luaduh. Sen tovistuksennu on paikallizen vahnan rahvahan pagintaba, kudai on säilynyh jällespäi tulluzil. Vuozinnu 1961-1962 opastin lapsii Heinylahtel, Sennois Gubas, kudai on seiččemen kilometrin piäs Kižis. Heinylahteh käydih opastumah läbikylien lapset: puaksuh sain kuulta, kui hyö riäziteltih toine tostu pagintavan periä, painostettih kuigi karjalazet da saamelazet sanan enzimästy tavan. Toiči sai kuulta “mootor zaavedut ‒ slušat’ nevozmožno”. On sil čupul Oniegan tagua kylä Tolvuja. Algueläjil se oli Tulvaoja, ven’akse Pavodkovyi Ručei. Tolvuja nimidä ei merkiče. Toine kylä Kuzaranda. Sen alguperäine nimi oli Kuuziranta...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat