Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Tavo rautua kuumana

Valentina Patsukevič kerto äijän mukavua šuomalmista, rauvašta šekä Karjalan šepistä. // Kuva: Aleksandra Lesonen

Toimenpivon vetäjänä oli Koštamukšen luonnonšuojelualovehen eko-šivissykšen ošašton ruataja, karjalaisien Viena-kulttuurišeuran jäšen Valentina Patsukevič. Hiän valmisti vierahilla arvautukšie, šananlaškuja ta šananpolvija rauvašta.

Lehtori kerto, jotta Karjalan muan šiämeššä on ušiempie rautamalmin šijouttumisie.

– Mečäššä šeuvun tietäjät voijah näyttyä nykysillä eläjillä vanhojen pajojen jälkijä, šaneli Valentina Nikolajevna. – Jo muinaisaikoina Koštamukšen šeuvun eläjät louhittih järvi- ta šuomalmie šekä tiijettih hyvin šepän ammatti. Meijän kantatuatot šulattih rautua ta tavottih šiitä kotitarvikkehie šekä miekkoja muan puoluštamista varoin.

Kalevala-eepossan šankari šeppä Ilmarini on ihmisen ta rauvan muinasen yštävyön tovissukšena. Vet “Kalevala” ei ole ainuoštah starina tai miiffi. Runoja kirjutettih pohjosien karjalaisien kylien eläjiltä ta monet niistä pohjauvutah tosi tapahtumih. Eepossašša rauta-šanua mainitah 80 kertua šekä runoissa on 53 rauta-kantaista šanua. Runojen mukah, rauta ta teräš ilmeššyttih kolmen neitosen, luonnon tyttären maijošta.

Professori Pertti Virtaranta oli tutkimušmatalla Vienan Karjalan kylissä. Hiän kirjutti, jotta Koštamukšen eläjät louhittih šuomalmie. Ennein Karjalan alovehella ei šuanun tuuvva rautua Länši-Europašta. Šentäh muanviljelijien piti ičen opaštuo louhimah ta takomah rautua, mi loppujen lopulta nošti ihmisien talouvellisen elämän tašuo.

Karjalaisen kielen Pakinat-klubin kurattori ta kulttuurin tietäjä Valentina Golubeva kerto Vuokkiniemen kylän tovellisešta viimeseštä šepäštä Ilmari Lipkinistä. Valentina Grigorjevna muistau häntä vielä lapšuošta:

– Ilmarin tuatto Jegor niise oli šeppänä. Lipkinien paja šeiso Vuokkiniemen Pajaniemellä. Tietyšti, iče Ilmari ei louhin šuomalmie eikä luatin rautua, kun šai šitä jo valmehena. Šeppä tako rauvašta esinehie, kumpasie tarvičči kolhosi. Esimerkiksi, mieš kenkitti heposie, vet šilloin kaikki kolhosityöt ruattih käsin ta heposien avulla. Ilmari iče tako heposenkenkie ta nuakloja. Ilmari kenkitti ni lähikylien heposie, missä ei ollun omua šeppyä. Työtä oli äijän. Nerokaš šeppä luati monta kotitarvikehta ihmisillä. Hänen pajan vierellä aina šeiso erilaisie muatalouškonehie, kumpasie mieš korjasi, jotta huomenekšella ihmiset šuatais männä ruatoh. Ilmarilla ei ollun apulaista, hiän pärjäsi yksin. 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat