Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

    • Kiestinkin Kalatehtahan elämän vaiheita

      Kiestinkin kyläššä šuuri tyhjetty paikka tai kylän oša on Kalatehaš. Nyt Kalatehaš-ošašša ei ole šäilyn ni yhtä taluo, näillä paikoin jo kašvau mečikkö, onnakko muisto kylän ošašta eläy nytki.

    • Sattuma täytti 10 vuotta

      Kymmenen vuotta takaperin Petroskoissa ilmešty enšimmäini perehfolklooriyhtyveh. Nimiki yhtyvehellä oli kekšitty ihan vaštuaja šen peruštamisen šyytä – Sattuma.

    • Velleškanša kveenit

      Kveenit ollah Pohjois-Norjan šuomenkielini vähemmistökanša. Kveenit eletäh Norjan pohjoisošašša, Finnmarkin ta Tromssan guberniloissa. Wikipedian mukah kveenijä on 6500 henkie.

    • Lisyä tietuo kanšanperintehistä

      Kirjaesittely. Uuši Pyhät da arret -kirja esitettih Jyrgilän pruasniekašša.

    • Uuvvet näköalat

      Louhen piirin volont’orit keräyvyttih vuosikokoukšeh.

    • Luonnontalouš uušien elinkeinojen pohjana

      Heinäkuun alušša KT:n Kanšallisešša musejošša oli avattu Luonnontalouš -näyttely, kumpani on omissettu Karjalan eläjien perintehisillä töillä 1900-luvulla ta 2000-luvun alušša.

    • Folklorišäilyttäjän muissokši

      Heinäkuun alušša Priäžän piirin Vieljärven kyläššä oli avattu muistolauta, kumpani on omissettu karjalaisien perintehien ta folklorin šäilyttäjällä, Paraskovja Prokopjevna Ivanovalla.

    • Perintehie šäilyttäen

      Uhtuon kylän kartta oli avattu Uhtuon karjalaisien pruasniekašša Kalevalan keškuštašša.

    • Vuotettu ”Värttinä”

      Eeppisen foorumin loppupäivänä Petroskoin Kiirovin aukiolla oli pietty kuulusan Värttinä-folkyhtyvehen konsertti. Parempua loppuo pruasniekalla ei voinun ni kuvitella.

    • Karjalua rajan takuata

      Laulujuhlien aikana joensuulaiset artistat esitettih oopperan lapšilla karjalan kielellä.

    • Karjalan Tašavallan VII Karjalaisien kerähmön piätöš

      Kuunneltuo VI Karjalaisien kerähmön valtuutettujen neuvošton šeloššukšen toiminnan tulokšista ta tehtävistä, delegaattien ta kerähmön ošallistujen ehotukšet, Kerähmö hyväkšy KT:n VI Karjalaisien kerähmön Valtuutettujen neuvošton työn.

    • Rahvahan perintehie šäilyttäen

      Näyttely: Tutuštumini Aunukšen gubernijan kanšallispukuh. Karjalan kulttuurin ta taitehen kolledžin 20-vuotispäivällä omissettu Perintehie šäilyttäen -näyttely avattih Perintehellisien käsitöijen keškukšešša.

    • Maitovalaš. Eläin vai järkiolento?

      Karjalan mečissä on aijän eläimie, lintuja ta harvinaisie kašvija. Jokiloissa ta järvilöissä on kalua. Tuhanšie vuosie ihmiset ta eläimet eletäh yheššä, šamoilla mailla.

    • Vuosišuan rakennuš

      Istorija: Vienanmeren-Itämeren kanavan rakentamisešta on kulun 80 vuotta

    • Kanša kielettä ei elä

      KT:n piämiehen rinnalla toimijan Karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien neuvošton issunto piettih 3. heinäkuuta.

    • Mouttoripyörä on elämäntapana

      Kešällä, heinäkuun puolivälissä Hirvas-kylän šeuvuilla järješšetäh Rock’n’road-nimini mouttoripyöräfestivaali. Šuomelaini Veikko Leskelä on ošallistun Rock’n’road-festivaalih jo monta kertua.

    • Ahkeran emännän piha

      Harraššuš: Louhen pihojen koristamini. Muoti omien pihojen koristamiseh eri kuvijoilla ilmešty Louhen pos’olkašša ei niin ammuin. Ka tänäpiänä jo monet pihat on kaunehešti korissettu.

    • Kyläpruasniekka toi äijän ilomieltä

      Kešäjuhlat: Heinäkuun alkupäivinä Sohjanankošešša piettih Kalaštajien päivyä. Neuvoštovallan aikoina Kalaštajan päivä oli kaikista šuurin pruasniekka Sohjanankošešša.

    • Vepšäläistä kulttuurie Elonpu-juhlašša

      Vepšäläiset: Heinäkuušša Šoutjärven kyläššä piettih Elonpu-pruasniekka.

    • Kešätapahtumat Vienašša

      Ennein joka kyläššä oli oma kyläpruasniekka, kumpaseh keräyty nuorie poikie ta tyttöjä lähikylistä pitämäh iluo, tanššimah, laulamah, kisuamah ta valiččomah ičelläh puoliskuo.