Tatjana Klejerova šynty Uhtuošša karjalaisešša pereheššä. Hiän aina on tunten iččie karjalaisekši.

Vuosina 1990–92 Tatjana Sem’onovna ruato KT:n Korkeimman Neuvošton kanšallisuušpolitiikan, šivissykšen ta kulttuurin laitokšen johtajana, a vuosina 1992–2005 toimi KT:n Kanšallisuušpolitiikan komitietan varajohtajana ta johtajana.

Kanšallisuušpolitiikan komitietašša hiän yritti toimie niin, jotta hänen jälkeh olis jiänyn vahva pohja kanšalliskieliseh opaššukšeh, karjalaiseh kulttuurih, šekä kanšalliskielisien lehtijen ta kirjojen kuštantamiseh. Klejerovan luvettelošša on monta tärkietä tehtävyä Karjalan šuomelais-ugrilaisien kanšojen hyväkši.

– Šuuren ošan elämäštä olen viettän kehittäen kanšallisie aseita šamašša työpaikašša. Kyšymyš on miula läheistä, šentäh kun elän Karjalašša ta tunnen, mitein kanšojen väliset šuhtehet kehitytäh. Tahon, jotta ne aina oltais šopušointusie, korošti Tatjana Klejerova.

Karjalaiset ollah vakavat, tašaset ta rauhalliset ihmiset. Hyö aina oletah valmehet šopie keškenäh, šuoštuo ta antua periksi, ka heijän pitäy ni kehittyö. Ruttoh muuttuvašša muajilmašša karjalaisien kuiteski onnistu šäilyttyä omaperäisyyvven.

– Eryäš ihmini voit kyšyö: ”Mitä varoin teijän pitäy šäilyttyä oma kieli? Vet työ kaikin hyvin maltatta venäjyä, voitta vet paissa venäjäkši ta toisetki ihmiset ymmärretäh teitä!” Ka još myö kavotamma oman kielen, niin kavotamma iččiehki. Joka ihmini ta joka kanša ollah erimoiset. Täštä omaluatuisuuvvešta keräytyyki yhtehini kulttuuririkkahuš.