Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

1) Kerähmön ruatoh ošallistu 87 etuštajua Karjalan eri piirilöistä, Tverin Karjalašta, Leningradin alovehelta šekä Šuomešta. // Kirjuttajat: Olga Smotrova

Karjalan kanšan etuštajie ta kuččuvierahie tašavallan eri piirilöistä, Tverin alovehelta, Šuomešta ta Virošta yhty Priäžäššä 7. kešäkuuta järješšettyh VII Karjalaisien Kerähmöh.

Kerähmön ruatoh ošallissuttih šamoin KT:n piämieš Aleksandr Hudilainen, VF:n federaalini tarkistaja Aleksandr Hynninen, Venäjän Duuman kanšanetuštaja Valentina Pivnenko, KT:n Lakijenhyväkšymiskokoukšen piämieš Vladimir Sem’onov, terveyšalan ministeri Valentina Ulič ta muut virkamiehet.

Pivon alušša VI kerähmön Valtuutettujen neuvošton johtaja Olga Žarinova kerto šiitä, mitä oli šuatu aikah iellisen kerähmön ajašta.  Žarinovan šanojen mukah neuvošton toiminnan tärkeimpie puolija on kylän ta kylän rahvahan perintehellisien elintapojen ta kulttuurin šäilyttämini. Žarinovan mieleštä on hyvin tärkie, jotta piirilöissä toimijat tuotantolaitokšet ta bisnessyritykšet olis kiinnoššuttu paikallisen kulttuurin šäilyttämiseštä ta annettais oman panokšen šiih.

Karjalaisien luku laškou šilmissä

Monet kerähmöššä kerrottih šuurta huoleššušta karjalaisien luvun vähenömiseštä. Venäjän väjenlašennan mukah 1989–2010 vuosien aikana karjalaisien luku väheni 48,3% ta vain 36,8% kaikista karjalaisista pietäh karjalan kieltä omana kielenä.

Kylät, missä vielä vahvana eläy karjalan kieli ta kulttuuri, pikkuhil’l’ua tyhjetäh, kylänelämä šammuu. Ihmiset työn ečošša šiirrytäh elämäh šuurempih kaupunkiloih.

Huolija Kalevalan piirin tulevaisuuvvešta kerto Kalevalan etuštaja Viktor Melentjev:

– Piirin monet tuotantolaitokšet on kučissuttu mitättömih, eryähät on hävitty kokonah. Ihmiset jouvutah eččimäh työtä muuvvalta. Nuoret kaupunkissa opaššukšen jälkeh ei myöššytä kotipaikoillah työpaikkojen puuttehen takie. Viime vuuvven virallisien tietojen mukah piirissä oli 226 työttömyä, šen šijah työvoimaviraštošša tarjolla oli vain 51paikka. Karjalan kielen tilaki herättäy šuurta huoleššušta. Nuoret ei paissa enyä karjalan kielellä. Kielipešäajatuški ei šuanun jatkuo. Päiväkotipaikkojen puuttehen takie kielipešäryhmä oli šuurennettu.

Karjalaisien luvun laškomini huoleštuttau šamoin meijän heimovellejäki. Šiitä pakasi kerähmön kuččuvieraš Virošta Jaak Prooses:

– Šuomelais-ugrilaini muajilma ei ole šuuri ta šuomelais-ugrilaisie aina huoleššuttau šukukanšojen propleemit. Verraten toisih šuomelais-ugrilaisih kanšoih vepšäläisien ta karjalaisien luku vähenöy šuurempua vauhtie. Ta myö niisi tunnemma šiitä šuurta vaštuuta.

Kielitilanneh

Karjalan kielen tilašta pakasi šamoin Nuori Karjala -järještön johtokunnan jäšen Natalja Antonova:

– Olemma jo melkein mänettän oman kielen ta še on päivänvalkien šelvä šeikka. Kohta kielellisellä pientarehella ei jiä yhtänä kiekkujua kukkuo, eikä kaakattajua kanua. Eikä pivot ta festivaalit voija parantua kielitilannehta.

Enšimmäisen kerähmön ajašta täh päiväh šuate emmä ole šuanun lapšilla opetušta karjalan kielellä, mi lisäis kielen arvovaltua. Nyt on tullun šelväkši, jotta yhellä hyväkšytyllä etnokulttuurisella komponentilla hyvin loitoš et piäše. VF:n perušlajin mukah jokahisella on oikeuš šuaha koulutukšen omalla kielellä. Kunnolla rakennettu opetušsisteemi vois hyövyntyä kun karjalan kielen, šamoin venäjän ta muijen kielien malttamista, toini toista šyrjäyttämättä. Še on pitkä prosessi, ka kun šuanemma kašvattua kieltä ošuajan polven, niin luonnonmukaisešti kulttuuri ei kavo minnekänä heistä. 

Olemmako isännät omalla mualla?

Priäžän piirin etuštaja Ivan Kirillov koški pakinaššah muanjakokyšymyštä:

– Tuntuu šiltä jotta karjalaiset ei olla enyä isännät omalla mualla. Parahammat muatilat jokien ta järvien lähellä šuahah ne, kellä on rahua, a karjalaiset jouvutah tyytymäh šiih, mitä jiäy. Karjalaini ei ole lintu, šillä pitäy olla oma mua.

Kerähmöläiset oli piätetty kiäntyö KT:n piämiehen Aleksandr Hudilaisen puoleh kehotukšella käsitellä kyšymyš šiitä, jotta karjalaisilla olis erikoisetuja muan šuannissa.  

Tverinkarjalaisen huolet

Tverinkarjalaisien kanšallis-kulttuurisen avtonomijan johtaja Nikolai Turičev toi kerähmöh tervehyisie Tverin Karjalašta. Tverinkarjalaiset on pietty tiivistä yhteyttä Aunukšen karjalaisien kera. Turičev toivou, jotta jatkoššaki tveriläiset ruvetah kehittämäh yštävyyšvälijä ta yhteistyötä Priäžän ta Kalevalan piirien kera. Šuurena huolena kuin Karjalan karjalaisilla, šamoin niin tverinkarjalaisilla on oman kielen šäilyttämini.

– Raškain šyväimin jouvumma totemah, jotta meijän kieli on häviemisen rajalla. 80 vuotta takaperin 1932 vuotena Tverin alovehella karjalan kieltä ta kirjallisuutta opetettih 181 koulušša. Šilloin tverinkarjalaisien luku oli 150000 henkie. 55 vuuvven väliajan jälkeh, vuotena 1992 myö šaima uuvveštah alottua oman kielen opetuš 15 koulušša, karjalan väještyö šilloin lašettih olovan 23000 henkie.

Tänä vuotena tverinkarjalua opetetah vain yheššä koulušša, 2010 vuuvven väjenlašennan mukah karjalaisie Tverin alovehella on jiänyn 7394 henkie niistä vain 2750 malttau omua kieltä.

Alottakka ičeštänä

Päivän aikana lavalta kuulu äijän ičekritiikkie. Monet karjalaisien etuštajat koroššettih, jotta vähä on yksistäh valittua ta moittie vallanpitäjie šiitä, jotta ne vähä mitä ruatah karjalaisien hyväkši, ka pitäis enšin alottua omašta ičeštä ta ajatella, mitä jokahini meistä, karjalaisista, on luatin karjalan kielen ta kulttuurin hyväkši.

Karjalan Rahvahan Liiton johtaja Jelena Migunova pahekši, jotta karjalankielisien lehtien lukijien miärä vähenöy vuosi vuuvvelta. Neki, ket ošatah omua kieltä, ei kehata tilata ta lukie lehtijä.

– Tähä kerähmöh keräyty äijän karjalaisie ta karjalan kielen yštävie.  Kulttuuritalon aulašša varta vaššen kerähmöläisie oli järješšetty tilauškampanja. Jokahini halukaš oli voinun tilata kanšalliskieliset lehet ihan paikan piällä, ei tarvinnun männä poštilaitokšella, ka koko päivän aikana ei tullun yhtänä tilaušta. Epäilen šuurešti, jotta kaikki täššä šuurešša šalissa istujat ollah näijen lehtien tiluajat.  Mistä myö voima paissa ta mitä hyvyä vuottua, još emmä iče kannata kielien šäilyttämistä ta kehittymistä, emmäkä toini toistana.

Ei makuajan kiššan šuuh hiiri juokše.  Kun emmä iče ymmärtäne oman kielen ta oman rahvahan šäilyttämisen tärkeyttä, emmä iče ruvenne toimimah šen hyväkši, niin kenkänä ei rupie meijän ieštä šitä ruatamah. Ottakka vaikkapa tämä lehen tiluamini. Enši nävöltäh ihan mitätön pikkuasie, ka juuri šemmosista pikkuaseista piäššäh liikkehellä šuurempih töih ta hyvih tulokših. Niin kuin joka pisaraki on oša šuurta valtamerie, šamoin nämä pikkutyötki ollah šuuren kehittämisruavon välttämättömänä ošana.  

Ruato jatkuu

Kerähmön deputaatit käsiteltih ta hyväkšyttih piätökšen, mih on šuunniteltu toimija šeuruavan kolmen vuuvven ajakši. Kerähmöššä oli valittu uušie piirien etuštajie Valtuutettujen neuvoštoh šekä valittih neuvošton uuši johtaja. Nyt johtajan tehtävie rupieu täyttämäh vienalaini Tatjana Klejerova. Šeuruava kerähmö pietäh kolmen vuuvven piäštä, vuotena 2016, Šuojärven piirin Veškelykšen kyläššä.

Kommentit
  • Chino22.08.2013 | 15:05
    Renee - Ooooh! I LOVE these photos they just get beettr and beettr. Of course this happy little family helped make the great photos! Looking forward to seeing photos of baby Caleb.
  • Tieva26.08.2013 | 12:47
    Ashley Tyler - Brit The collection of these are more than words can say. You were so right all of these ptoohs have a very clear message, I LOVE THIS COUPLE and I LOVE MY JOB!!! So creative, intimate and exciting I just couldn't wait to see what was next!! Congrats on the AMAZING work I can't imagine the hard decisions to come for the bride and groom in trying to pick their favourites from them all!!! http://yjejegeaf.com [url=http://asddmsnlv.com]asddmsnlv[/url] [link=http://howzwnirygi.com]howzwnirygi[/link]
  • Nathalia06.09.2013 | 17:58
    Kimberly Munday - Beautiful, really, just befaituul pictures. I really like the artsy ones at the old barn and field. The contrasts are cool. The one where Miguel is sitting on the gate and Fran is standing there kind of leaning on him is classic. Like they're waiting for a bus out in the country. I love it! Thank you for documenting our daughters' wedding so well. http://xxdtvi.com [url=http://rfyhqbkeou.com]rfyhqbkeou[/url] [link=http://txhkqj.com]txhkqj[/link]
Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *