Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Istorijašša ei voi olla valkeita šivuja

Joka vuosi 5. elokuuta Karhumäjen piirin Sandarmoh-paikašša pietäh poliittisvainojen uhrien muistopäivällä omissettuja šurutilaisuukšie.

 

Sandarmoh on Venäjän Luoteisošan šuurimpie 1937–1938 vuosina ammuttujen uhrien hautaušpaikka. Šiitä on tullun muistopaikka, kumpani yhistäy eri-ikäsie eri kanšallisuukšien, uškontojen ta šivissykšen ihmisie. Muistopäivänä eri kaupunkiloista ta eri maista tänne tullah niijen heimolaiset ta läheiset, ket on hauvattu tällä karjaisella mualla.

Karjalan tašavallan piämieš Aleksandr Hudilainen ošallistu šurutilaisuuteh.

– Tänäpiänä myö muistelemma šitä kauhieta päivyä – terrorin alkuo, kumpani vei miljoonit elämät. Myö emmä tiijä niijen tarkkua lukuo, ket oli kuoltu Stalinin leirilöissä, ket löyvettih šurmah etappiteillä, ket oli hauvattu mečissä ympäri Venäjyä. Tämä kauhie tragedija ei ohittan Karjalan muata. Karjalašša on olomašša 17 šemmoista muistopaikkua. Ne oli šuatu ilmi aktivistien eččijäjoukkojen anšijošta. Šuuret passipot heijän entusiasmista. Istorijašša ei voi olla valkeita šivuja. Niitä tapahtumie muissellen pitäy luatie kaikki, jotta ne oltais meilä ta tulovilla polvilla hyvänä oppina, jotta šemmoset traagiset tapahtumat ei konšana toissuttais, korošti Aleksandr Hudilainen.

Sandarmohin 236 yhteishauvašša on hauvattu yli 9500 ihmistä. Uhrien joukošša on venäläisie, karjalaisie, šuomelaisie, čikanoja, evreita, tattarilaisie, ukrainalaisie, valkovenäläisie, puolalaisie ta čekkiläisie. Näissä hauvoissa on löyvetty ikusen levon kulttuurialan ruatajat, valtijomiehet, tietomiehet, kirjailijat, inšinöörit, tunnetut šotapiäliköt, talonpojat ta ruataja rahvaš. Ihmisie tuomittih ammuttavakši ilmain suutuo ta tutkintuo, toimitettih leirilöih ta karkotettih ”viäräštä” toiminnašta ili ”sosiaalisešta tauštašta”. Kokonaiset perehet šuatih ”rahvahan viholliset” ta ”niijen avuštajat” -leimat. Miljoonilta ihmisiltä oli otettu kaikki oikeuvet ta niijen nimet oli pyyhitty pois muan istorijašta monekši kymmenekši vuuvvekši.

Puolan konsulaatin Piiterin virašton konsuli L’utsina Moravskaja-Uhri šano, jotta Sandarmohissa on hauvattu šyyttömäšti tapetut, kumpaset oli voitu kavota jälkie jättämättä, šamoin muistoki heistä oli voinun kavota jälkie jättämättä. Onnakko šitä ei tapahtun.

Šurutilaisuuteh keräytynehet kunnivoitettih šuuren terrorin uhrien muistuo hetken hil’l’aisuuvvella. Kanšallisien muistomerkkien luona piettih muistoseremonijat ta sluušpat eri kielillä.


Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *
Koodi: *