Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Kinnermäjen pruasniekka

Elokuun 10. päivänä Priäžän piirin Kinnermäjen kylä otti vaštah vierašta. Lukusie autoja ta buššija tuli kylän pruasniekkah Petroskoista, muista Karjalan piirilöistä šekä Šuomen puolelta. Tänä vuotena tämä vanha karjalaiskylä vietti 450-vuotispäivyäh.

Vesistöjen etäisyyš kylän pelaššukšena

– Kinnermäki on pieni kylä, onnakko istorijalliselta kannalta še on ylen merkittävä paikka, korošti tervehyšpakinaššah Priäžän piirin piämieš Konstantin Gusev.

Enšimmäisie kirjallisie mainintoja täštä kyläštä löytyy vuuvvešta 1563 alkuan. Oman pitän istorijan aikana kylä oli kahičči poltettu tuhkakši, enšin poltettih ruoččilaiset, šiitä puolalaiset, kuitenki še aina elpy uuvveštah. Kinnermäjen 25 talošta 17 on šäilyn nykypäivih šuate. Niistä vanhimmat on rakennettu 1700-1800-luvuilla. Rakennukšet on šäilytty alkuperäsinä, niitä ei tuhottu ieš viimesien šotien aikana.

Kinnermäješšä ei ole mitänä šuurie vesistöjä, lähin vesistö on Vieljärvi, kumpaseh on noin kolme kilometrie matkua. Višših šen takie kylä on šäilyttänki alkuperäisen ulkonäköh, kun ihmiset mieluummin rakennetah ičelläh kešämökkijä järvien ta jokien lähellä.

Elävyttämistoimija

450 vuotta on melko pitkä elinkauši kylällä. Monet aikoinah hyvin kehittynehet šuuret kylät on tyhjetty ta hävitty. Varmašti šama oša olis tullun Kinnermäjelläki, kun iče paikalliset eläjät ei ois ruvettu puoluštamah ta elävyttämäh omua kylyä. Šuuren panokšen oman kylän elävyttämiseh on antan Nadežda Kalmikova. Muutoma vuosi takaperin Nadežda perehineh muutti Petroskoista omien kantatuattojen kyläh. Pereh rupesi pikkuhil’l’ua entisöimäh kyläššä šäilynehie rakennukšie ta elävyttämäh kanšan perintehie. Ajan mittah löyty avuštajie ta kannattajie täššä työššä. Vuotena 2001 Šuomen Oulušša oli peruššettu Kinnermäen ystävät ry -järještö. Järještön kautti oli šuatu avuššukšie Šuomen kulttuurirahaštošta šekä ulkoaseinministerijöštä kylän elintalojen ta kylyjen remonttih, Elävä Kinnermäki -musejonäyttelyn luatimiseh, kyläkaivojen kohentamiseh ta hiršisien palokaivojen rakentamsieh. Avuštajista ei ole ollun puutehta. Harmittau ta šamalla ihmetyttäy vain še, jotta apuo ta tukie tulou enemmän rajan takuata eikä kotimuašta.

Nykyjäh Kinnermäješšä eläy vakituisešti viisi henkie: puolisot Kalmikovit lapšineh ta heijän nuapuri Ivan Jeršov. Ympäri vuuvven ajan kyläššä käyt turistija muajilman eri puolilta. Tiälä vierahilla on tarjolla ruoka, majoituš ta mukava kulttuuriohjelma.

Kylän šyväin

Kinnermäjen piänähtävyykšenä on vanha Smolenskin Hodigitria Jumalanmuamon kunnijakši rakennettu časoun’a. Časoun’a on kylän vanhimpie 1700-luvulla noššettuja rakennukšie. Šukupolvešta toiseh on kulken vanha legenda časoun’an ihmehelliseštä ilmeštymiseštä. Legendan mukah soltatta oli löytän ta tuonun omah kyläh Jumalanmuamon ikonin. Še ikoni ašetettih kylän laijalla rukoušrissin viereh. Onnakko ikoni ei tykännyn šiitä paikašta. Vihmašiällä kyläläiset kuultih naisen itun ta pyynnön ”Peittäkkyä miut!” ta joka kerta šen jälkeh ikoni löyvettih kylän lehošta. Eläjät vietih ikoni jälelläh rukoušrissin luokše, onnakko ihmehellisellä tavalla še ilmešty tuaš šamašša paikašša. Näin tapahtu kolme kertua. Kyläläiset ymmärrettih, jotta še on merkki ta rakennettih šiih paikkah časoun’a.

Nadežda Kalmikova on varma, jotta časoun’a on kylän šyväin ta kuni še on pissyššä šini kyläki eläy. Kolmen vuosišuan aikana časoun’a ei ole kovin äijälti muuttun, še kešti šovat ta vaikiet ajat, onnakko kärši pahašti jo rauhanaikana rosvojen toimista. Časoun’an piäikoni Smolenskin Hodigitria Jumalanmuamo on jo monta vuotta ollun šäilöššä Petroskoin Taitomusejošša. Kinnermäjen pruasniekkana tämä ihmehie luatija ikoni tuotih päiväkši kyläh. Aleksanteri Nevskin tuomijokirikön rovašti Ioann Terenjak toimitti kiitošrukoušhetken kylän časoun’ašša ta rissinšuaton kylyä myöten. Šinä päivänä kaikki pruasniekkah tullehet rahvaš oli voitu košettua pyhyä ikonie ta kyšyö Jumalanmuamolta armuo, apuo tai neuvuo.

 

Jumalanpalvelukšen jälkeh pruasniekka jatku. Juhlakonsertissa esiinnyttih aikuhisien ta lapšien yhtyvehet Jessoilašta.

Koko pruasniekkapäivä pakšut pilvet kierreltih kylän yllä, onnakko yhtänä vesipisarua ei tippun taivahalta Kinnermäjen mualla. Pruasniekkaohjelma oli loppumaisillah ta ikäh kuin šen kulminaatijona, hurahti šaje ta šamanaikasešti pakšun pilven takuata näyttäyty päiväni. Ikäh kuin taivaš laško šiunaukšeh Kinnermäjellä ta anto merkin šiitä, jotta tämä kylä eläy vielä monie vuosie.

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *