Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Lauluja ta kisoja Oulankajoven rannalla

XVIII vuosišuan toisella puoliskolla runšašvetisen Oulanka-joven rannalla šuomelaisen rajan lähellä kešellä kaunista luontuo šeiso Vartiolampi-kylä. Šiinä elettih varakkahat karjalaiset. Onnakko vuotena 1941 kylä oli tyhjetty, šovan alettuo paikalliset eläjät lähettih pois ta kylä poltettih, jotta vihollini ei šais šiitä mitänä. Kyläštä oli jiänyn vain nurmikko ta hoijetut muat. Nurmikolla kašvo hyvä heinä. Šovan aikana tiälä niitettih heinyä. Šitä nurmikkuo käytettih vielä monie vuosie šovan jälkehki, kuni tällä alovehella ei peruššettu Puanajärvi-kanšallini puisto. Šilloin entisen kylän paikat ruvettih kuulumah šuojelualoveheh. Vuotena 2008 Vartiolampi šai uuvven elämän. Tiälä oli rakennettu karjalaini talo, paikallisešta nurmikošta tuli pruasniekan pitopaikka. Jo nellättä kertua 10. elokuuta tiälä järješšetäh karjalaisen kulttuurin pruasniekka.

Pruasniekan järještäjinä ollah kanšallisen puiston ruatajat, Sohjanankošen kulttuuritalon Sateenkaari- ta Lintuset -folkloriryhmät ta piäjärveläiset Alevtina Arhipova, Alevtina Drapkova ta Jekaterina Kuranova oman hanurih kera. Pruasniekan piätarkotukšena on esittyä karjalaista kulttuurie. Entiseh tapah rakennetušta talošta ta nurmikošta on tullun Karjalan kulttuurin omaluatuni musejo. Tämä musejo taivahan alla kiinnoštau turistija, monet šuunnitellah lomua pruasniekan pitämisen aikana.

Lauluja ta leikkijä

Pruasniekalla ei ole ihan tarkkua ohjelmua: laulut, tanššit, leikit vaihetah toini toistah. Šiinä on oma viehättävyyš. Leikkilöih ta tanššiloih aina kučutah kaččojat, kumpaset mielelläh yhytäh pruasienkkaohjelmah. Natalja Borodkina oikein hyvin šuattau virittyä into kaččojissa ta opaštau šitä taituo Lintuset-lauluryhmän lapšillaki kera aina miellytetäh kaikkie. Moskovalaiset vierahat, kumpaset on jo moničči käyty pruasniekašša, jo hyvin tiijetäh karjalaisien kisojen nimijä. Kaikin mielelläh leikittih Torvela- ta Pukki -kisoih.

Miehet mitailtih voimieh ta näppäryyttäh miekkataisteluissa ta muissa karjalaisissa vanhoissa kisoissa. Še lisäsi hyvyä mieltä kaikilla. Pruasniekan loppuošana kaikki yheššä tanššittih ”Kerenski”-tanššie.

Joka vuosi pruasniekkaohjelmua uuvvissetah. Tänä vuotena juhlan järještäjät kučuttih vierahakši Malie Koreli -puurakennuštaitehmusejon ruatajan Venera Močalovan Arhankelista, kumpani kerto vanhoista hiämenoista. Tunnin aikana kaččojat šuatih äijän mukavie tietoja. Šen jälkeh kaikki halukkahat voitih ošallistuo muasteri-oppih ta omin käsin luatie hiäkuklie. Kuin aikuhiset šamoin nuoret ta lapšetki ylen staraitih. Melkein jokahini vei pruasniekašta tämän muistoesinehen, kumpani jiäy hyväkši muissokši täštä mukavašta päiväštä Vartiolammešša.

Makieta huttuo ta hyvyä mieltä

Konserttiohjelma loppu, onnakko iče pruasniekka vielä jatku. Artistija varoin puiston ruatajat keitettih ropivolla makien krečuhutun, kumpaista maisseltih vierahatki. Natalja Bižon paisto valtavan miärän hienoista kakkarua. A kuin makie čäijyö on Oulankan veještä! Perintehen mukah ilta loppu lauluilla, laulettih vierahat ta iče pruasniekat järještäjät. Tiälä valtasi tovella yštävällini ta lämmin ilmapiiri. Pruasniekkah ošallistu yli 120 turistie eri paikoista. Järještäjät muissettih äšen eryähien vierahien nimijä. Moskovašta tulijat lahjotettih lahjoja lapšilla ta aikuhisillaki. Pruasniekan lopušša kaikin šanottih: näkeyvymmä enši vuotena! Še on tietyšti paraš arvošana tällä päivällä. Hyvän mielen, muistelmien ta valokuvien lisäkši turistit otettih mukah muistoesinehie Vartiolammešta; tikutettuja šukkie, mattoja ta kukkasie. Vierahien šanojen mukah nämä muistoesinehet lämmitetäh šyväintä koko vuuvven aikana, kumpaista hyö eletäh vuottaen uutta tapuamista

XVIII vuosišuan toisella puoliskolla runšašvetisen Oulanka-joven rannalla šuomelaisen rajan lähellä kešellä kaunista luontuo šeiso Vartiolampi-kylä. Šiinä elettih varakkahat karjalaiset. Onnakko vuotena 1941 kylä oli tyhjetty, šovan alettuo paikalliset eläjät lähettih pois ta kylä poltettih, jotta vihollini ei šais šiitä mitänä. Kyläštä oli jiänyn vain nurmikko ta hoijetut muat. Nurmikolla kašvo hyvä heinä. Šovan aikana tiälä niitettih heinyä. Šitä nurmikkuo käytettih vielä monie vuosie šovan jälkehki, kuni tällä alovehella ei peruššettu Puanajärvi-kanšallini puisto. Šilloin entisen kylän paikat ruvettih kuulumah šuojelualoveheh. Vuotena 2008 Vartiolampi šai uuvven elämän. Tiälä oli rakennettu karjalaini talo, paikallisešta nurmikošta tuli pruasniekan pitopaikka. Jo nellättä kertua 10. elokuuta tiälä järješšetäh karjalaisen kulttuurin pruasniekka.

Pruasniekan järještäjinä ollah kanšallisen puiston ruatajat, Sohjanankošen kulttuuritalon Sateenkaari- ta Lintuset -folkloriryhmät ta piäjärveläiset Alevtina Arhipova, Alevtina Drapkova ta Jekaterina Kuranova oman hanurih kera. Pruasniekan piätarkotukšena on esittyä karjalaista kulttuurie. Entiseh tapah rakennetušta talošta ta nurmikošta on tullun Karjalan kulttuurin omaluatuni musejo. Tämä musejo taivahan alla kiinnoštau turistija, monet šuunnitellah lomua pruasniekan pitämisen aikana.

Lauluja ta leikkijä

Pruasniekalla ei ole ihan tarkkua ohjelmua: laulut, tanššit, leikit vaihetah toini toistah. Šiinä on oma viehättävyyš. Leikkilöih ta tanššiloih aina kučutah kaččojat, kumpaset mielelläh yhytäh pruasienkkaohjelmah. Natalja Borodkina oikein hyvin šuattau virittyä into kaččojissa ta opaštau šitä taituo Lintuset-lauluryhmän lapšillaki kera aina miellytetäh kaikkie. Moskovalaiset vierahat, kumpaset on jo moničči käyty pruasniekašša, jo hyvin tiijetäh karjalaisien kisojen nimijä. Kaikin mielelläh leikittih Torvela- ta Pukki -kisoih.

Miehet mitailtih voimieh ta näppäryyttäh miekkataisteluissa ta muissa karjalaisissa vanhoissa kisoissa. Še lisäsi hyvyä mieltä kaikilla. Pruasniekan loppuošana kaikki yheššä tanššittih ”Kerenski”-tanššie.

Joka vuosi pruasniekkaohjelmua uuvvissetah. Tänä vuotena juhlan järještäjät kučuttih vierahakši Malie Koreli -puurakennuštaitehmusejon ruatajan Venera Močalovan Arhankelista, kumpani kerto vanhoista hiämenoista. Tunnin aikana kaččojat šuatih äijän mukavie tietoja. Šen jälkeh kaikki halukkahat voitih ošallistuo muasteri-oppih ta omin käsin luatie hiäkuklie. Kuin aikuhiset šamoin nuoret ta lapšetki ylen staraitih. Melkein jokahini vei pruasniekašta tämän muistoesinehen, kumpani jiäy hyväkši muissokši täštä mukavašta päiväštä Vartiolammešša.

Makieta huttuo ta hyvyä mieltä

Konserttiohjelma loppu, onnakko iče pruasniekka vielä jatku. Artistija varoin puiston ruatajat keitettih ropivolla makien krečuhutun, kumpaista maisseltih vierahatki. Natalja Bižon paisto valtavan miärän hienoista kakkarua. A kuin makie čäijyö on Oulankan veještä! Perintehen mukah ilta loppu lauluilla, laulettih vierahat ta iče pruasniekat järještäjät. Tiälä valtasi tovella yštävällini ta lämmin ilmapiiri. Pruasniekkah ošallistu yli 120 turistie eri paikoista. Järještäjät muissettih äšen eryähien vierahien nimijä. Moskovašta tulijat lahjotettih lahjoja lapšilla ta aikuhisillaki. Pruasniekan lopušša kaikin šanottih: näkeyvymmä enši vuotena! Še on tietyšti paraš arvošana tällä päivällä. Hyvän mielen, muistelmien ta valokuvien lisäkši turistit otettih mukah muistoesinehie Vartiolammešta; tikutettuja šukkie, mattoja ta kukkasie. Vierahien šanojen mukah nämä muistoesinehet lämmitetäh šyväintä koko vuuvven aikana, kumpaista hyö eletäh vuottaen uutta tapuamista

 

Kommentit
Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *