Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Livvi ta viena: erikseh vai yhteh

Uuvvissetušta leheštä kerrotah Oman Muan ta Vienan Karjalan piätoimittajat Natalja Sinitskaja ta Olga Melentjeva.

 

Oma Mua -lehti šai alun vuotena 1990, konša ruvettih elävyttämäh karjalan kieltä. Še oli yhen rahvahan yhtenäini lehti. Šiinä painettih ainehistoja kuin livviksi šamoin vienakši. Eri karjalaisista kylistä rahvaš opittih kirjuttua lehteh omalla kielellä, kielellä, kumpasella hyö paissah omašša  koissa, omašša kyläššä, vaikka ei ni oltu opaššettu kirjuttamah muamonkielellä. Näin yhen lehen kanšiloissa rinnakkah elettih ta kehityttih yhen kielen kakši murrehta.

Vuuvven 1999 lopušša oli piätetty erottua murtehet ta luatie erikseh lehti vienankarjalakši. Näin šynty Vienen Karjala -lehti. Oma Mua -leheštä tuli täyšin livvinkielini ta še jatko ilmeštymistä entisellä nimellä.

Tänä vuotena Periodika-kuštantamo, kumpasen katon alla ilmeššytäh “Oma Mua” ta “Vienan Karjala”, eläy reorganisatijon aikua. Muutokšet košettih Carelia-aikakaušlehtie ta karjalankielisien lehtien yhtehistä toimitušta. Näin enši vuvvešta alkuan “Vienan Karjala” ta “Oma Mua” tuaš ruvetah ilmeštymäh yhtenä lehtenä, kumpani tulou pakšummakši – 12-šivusekšie, kašvau lehen painomiäräki. Pidäy sanuo, ku tänäpäi mollembien lehtien painandulugumiäry on vai 700 palua jogahizel.

Mi koškou lehen nettišivuja, ne ruvetah toimimah entiselläh: kirjutukšie vienankarjalakši voit lukie vienankarjala.ru -nettišivuilla, livviksi – omamua.ru -adresilla.

Pitäy šanuo, jotta lehtien yhistämini ei ole yhen ristikanšan himo, on šillä yhistämisellä kannattajie ta vaššuštajie. Eryähät tahotah lukie vain omalla kielellä ta makšua vain omankieliseštä informatijošta, toisethan mielihyvällä luvettais toistaki murrehta.

Kyšymmä nykyjäh, mitä mieltä lehtien yhistämiseštä ollah “Vienan Karjalan” piätoimittaja Olga Melentjeva ta “Oman Muan” ta “Vienan Karjalan” yhtehisen toimitukšen piätoimittaja Natalja Sinitskaja. Yritämmä šamalla šelittyä, mimmoni še lehti tulou.

 

– Mitä hyötyö ta mitä vahinkuo on šiitä, kun kahen lehen šijašta tulou yksi, yhtehini?

 

Natalja Sinitskaja:

 

– Varaittau se, ku yhtehine lehti, tiettäväine, rodieu suurembi da sen periä kallehembigi. Äijängo se rubieu maksamah myö vie tarkah emmo tiijä. Toizekse,  piemmö varavostu, ku on meijän lugijoin da kirjuttajien keskes  mostu, ken jyrkäh ollah vastah mostu yhtehisty lehtie, kus kirjutukset kaikil karjalan kielen murdehil oldas yhtes. Heil, näitkös, himoittau lugie vaigu omal kielel kirjutettuu. Kolmas dielo on se, ku yhteh mendyy, meil rodieu vaigu 12 sivuu uvves lehtes, ei 16 (kaheksa “Oman Muan” sivuu da saman verdua “Vienan Karjalan”, olishäi 16 sivuu). Juammo net puolekkai, ku olis yhten verdu lugiettavua vienakse dai livvikse. Sen periä meijän lugijoil nedälih rodieu vähästy vähembä livvinkielisty lugemistu, migu oli silloi, konzu “Oma Mua” piäzi ilmah joga nedälii kaheksal sivul.

Hyvä on se, minun mieles, ku lehti rodieu suurembi. Se rodieu äijiä pädevembi kaččuo da ozuttua. Ei mittuinelienne hendovoine liuskaine, vai toventovelline lehti. Kaikis suurin hyvä dielo on se, ku sen vuoh myö yhtistämmö kaiken karjalan rahvahan, harjaitammo, toiči vägehesgi, lugemah toizil murdehil. Ruvennemmohäi iellehgi eruomah da toine toizen ies hyvästelemähes, tolkuu ei rodei. Muitegi meidy jo eigo nävy, eigo kuulu nikus.

 

Olga Melentjeva:

 

– Ušeiččihan muutokšet ta uuvvissukšet herätetäh meissä kaikenlaisie epäilyjä. Varottau, jotta toteuvutahko ne niin kuin himottais, piäšöykö asie kehittymäh, mimmosie šeuraukšie nämä muutokšet tuuvvah. Kuitenki myö toivomma, jotta nämä muutokšet ollah parempah päin ta meijän lukijat hyväkšytäh ne.

Uuši lehti rupieu ilmeštymäh pakšumpana, 12-šivusena netälilehtenä, šiinä tulou lukomista kuin vienakši šamoin livviksi. Toisualta tämä kaikki aiheuttau šen, jotta lehen hintaki noušou huomattavašti ta enši šijah huoleššuttau še, jotta mitein ihmiset šiih šuhtauvutah.

 

– Mitein ruvetah jakautumah kirjutukšet eri murtehilla lehen šivuloilla?

 

Natalja Sinitskaja:

 

– Duumaičemmo muga, ku yhtel sivul rodieu livvikse dai vienakse kirjutettuu. Sanommo, kul’tuurah näh libo kylän elaigah nähte yhtel sivul rodieu kirjutuksii kahtel murdehel. Sit juammo ei kielen mugah, vai aihieloi myöte.

 

Olga Melentjeva:

 

– Olemma jo tätä miettin, jotta šelvyä rajotušta murtehien mukah leheššä ei tule. Ainehistoja ruvetah niin kuin enneinki jakamah teemojen ta rubrikkijen mukah. Šamalla šivulla voi olla kuin livvinkielisie šamoin vienankielisie kirjutukšie. Tärkienä on kuitenki še, jotta prosenttiošuuš šäilyis, jotta ainehistoja molommilla murtehilla olis melkein šaman verran.

 

 

– Uutiset, mit kuulutah Vienan Karjalah, painetah vienakši, mit kuulutah Šuvi-Karjalah – livviksi. Millä murtehella painetah niitä uutisie, kumpaset kuulutah kuin livvikköih, šamoin vienankarjalaisih?

 

Natalja Sinitskaja:

 

– Opimmo pyzyö sit, ku olis yhtenverdu lugiettavua jogahizel murdehel.

 

Olga Melentjeva:

 

– Še varmašti rupieu vaihtelomah leheštä lehteh, toičči kirjutamma livviksi, toičči vienakši.

 

– Jo yli 20 vuotta karjalaiset lehet ilmeššytäh vain kahella murtehella. Tuaško lyydin murreh jiäy šyrjäh, vai tulouko luvettavua lyydiläisilläki?

 

Natalja Sinitskaja:

 

– Ku lyydiläzet kehtatanneh kirjuttua da ruvetah työndämäh meile omii kirjutuksii, mielihyväl otammo niidy vastah. Myö olemmo sil kannal, ku lyydiläzet ollah karjalazii rahvahii, meijän heimovellet.

 

Olga Melentjeva:

 

– No kun lyydiläiset iče ruvettaneh kirjuttamah ta työntämäh kirjutukše lyydiksi, niin ne varmašti painetah leheššä. Esimerkiksi Vienan Karjala -leheššä oli toičči tverinkarjalaisie kirjutukšie, panima ne lehteh muuttamatta.

 

– “Oma Mua” ta “Vienan Karjala” ollah jo hyvin tunnetut lehtien nimet. Millä nimellä rupieu ilmeštymäh uuvvissettu karjalaini lehti?

 

Natalja Sinitskaja:

 

– Allus algajen uuzi yhtehine lehti rodieu endizel nimel “Oma Mua”. Olihäi aigu, konzu meil oli yhtehine lehti da se oli Oma Mua -nimel. Ielleh voibi duumaija da paista sidä nimie, ga tiijän, ku roinnouhäi ihan uuzi nimi, se pidäy panna kirjoile da maksua sit.

 

Olga Melentjeva:

 

– Niin, Oma Mua ta Vienan Karjala on hyvin tutut nimet ta kumpiki niistä viittuau omah lehteh, Oma Mua -lehtie on totuttu pitämäh livvinkielisenä lehtenä ta Vienan Karjala on vienalaisien lehti. Miun mieleštä uuvvella lehellä pitäy epyälömättä kekšie uuši hyvä nimi. Vois ilmottua vaikkapa kilpailu lehen parahašta nimeštä.

 

– Mitein lukijat otetah vaštah uuvven lehen? Šuurenouko heijän joukko ta tulouko heilä kiinnoššušta vierahalla murtehella kirjutettuh?

 

Natalja Sinitskaja:

 

– Uskon, ku enimät lugijat hyvin otetah vastah yhtehisty lehtie. Rodieu, tiettäväine, sen vastustajuagi. Allus algajen voibi olla lugijoin joukko pienenöygi, ga aijan aloh, himoittau uskuo, kai alevuu.

 

Olga Melentjeva:

 

– Tietenki on šelvä, jotta meijän lukijat eri tavoin šuhtauvutah näihi muutokših, monet hyvin varoten ta epäillen otetah vaštah šemmosie uutuukšie, onnakko ajattelemma, jotta ajan piäštä ne ruvetah pikkuhil’l’ua tottumah ta uuši lehti löytäy omat lukijat.

 

– Onko yhtehini lehti ašel yhtehiseh karjalan kieleh?

 

Natalja Sinitskaja:

 

– Yhtehine lehti on enzimäine da suuri askel yhtehizeh kielel. En rubie väittämäh, ku se rodieu terväh. Ga se rodieu yksikai. Se pidäs roita.

 

Olga Melentjeva:

 

– Miun mieleštä yhtehisen kirjakielen luomini on pitkäaikani ta monimutkani prosessi. Še ei ole yhen päivän, eikä vuuvven eikä kymmenen vuuvven homma, eikä šitä šua pelkäštäh lehtien yhistämällä.

 

Pakautteli Olga Smotrova

 

 

Hyvät lukijat, kirjuttakkua  lähettäkkyä meilä omie mielijä lehtien yhistämiseštä.

Kommentit
  • Carlosmichael02.02.2014 | 15:07
    Monet kiitokset tioedsta, Markku! Tosiaankin Muhoksen kunnan historiassa mainitaan isoise4si Kaupin kaupan toisena kauppiaana. Kauppiaiden vaihtuvuus Kaupissa ne4kyy olleen aika suuri ja kaupanpito vakiintuneen vasta Osuuskaupan tultua. Tosin meille4 ne4kyy olevan katkos kauppiastiedoissa vuosilta 1898-1909, eli tuo jakso te4ytyisi viele4 jostakin selvitte4e4. Vai liekf6 silloin ollut kauppaa talossa ollenkaan. Lise4e4n antamasi tiedot Auerin perheen yhteyteen.
  • Dustin03.02.2014 | 11:37
    Kiva, ette4 lf6ysit Lilyyn, tervetuloa<a href="http://jyuwsunp.com"> tisitekon</a>. :) En itse aluksi kommentoinut, jos en pe4e4ssyt kommentoimaan suoraan uudella Lily-osoitteella, mutta nyt olen alkanut kommentoida vanhan Google-tunnuksen turvin; kylle4 sielte4 vanhasta blogista tosiaan pe4e4see Lilyyn. Ja joskus kommentoin vahingossa ve4e4re4lle4kin tunnuksella, on te4me4 nettiele4me4 moni-identiteettiste4. ;)
  • Narkotik09.02.2014 | 01:12
    Manila: Sẽ kiện Trung Quốc ra toe0 e1n Liean Hiệp QuốcManila – Viean chức cao cấp nhất của nge0nh ngoại giao Phi Luật Te2n đe3 thf4ng be1o cho đối te1c Trung Hoa của f4ng ta biết le0 Manila cf3 kế hoạch mang chuyện tranh chấp le3nh hải ở quần đảo Trường Sa ra toe0 e1n Liean Hiệp Quốc.Bộ trưởng Ngoại giao Phi Luật Te2n f4ng Albert del Rosario nf3i hf4m nay thứ Hai nge0y 11 the1ng Bảy le0 Bộ trưởng Ngoại giao Trung Quốc f4ng Yang Jiechi đe3 khf4ng cf3 the1i độ đe1p ứng khi f4ng nf3i với f4ng ta ở Bắc Kinh tuần rồi về kế hoạch mang chuyện tranh chấp le3nh hải ra Toe0 e1n Luật Biển Quốc tế.Bộ trưởng Ngoại giao Phi Luật Te2n: Sẽ kiện Trung Quốc ra toe0 e1n Liean Hiệp Quốc. Nguồn hecnh: Reutersd4ng Del Rosario nf3i f4ng Yang lập lại le0 Trung Quốc cho mecnh cf3 chủ quyền trean toe0n bộ biển Nam Hải ve0 ce1c quần đảo cf3 tiềm năng chứa nhiều dầu ve0 khed đốt ve0 f4ng nhắc lại le0 Bắc Kinh muốn giải quyết chuyện tranh chấp le3nh hải ne0y với ce1c nước khe1c một ce1ch song phương.d4ng Del Rosario cho hay f4ng đe3 nf3i với f4ng Yang le0 Phi Luật Te2n thedch một diễn đe0n đa phương hơn, như le0 Liean Hiệp Quốc để giải quyết chuyện tranh chấp ne0y.Cf9ng với đe0 ne0y Việt Nam ve0 Philippin cũng đồng thanh kiện Trung Quốc ra tf2a vec tội cf3 fd đồ ve0 he0nh động xe2m phạm chủ quyền của ce1c nước le1ng giềng, đề nghị Liean hiệp quốc điều tra ve0 le0m rf5 việc Trung quốc tuyean truyền sai sự thật một ce1ch trắng trợn chủ quyền của họ trean Biển Đf4ng với nhe2n de2n Trung quốc, đồng thời cf3 những đednh chednh kịp thời để những người de2n Trung quốc hiểu rf5 bộ mặt thật của chednh quyền đang cai trị mecnh luf4n lừa bịp nf3i sai sự thật để họ ảo tưởng sai. Đồng thời đề nghị ce1c nước trean thế giới tẩy tray he0nh Trung quốc, tẩy tray những the0nh quả về kinh tế của Trung quốc đạt được do ăn cướp của những nước nhỏ đf3 le0 ce1ch tốt nhất trong tecnh hecnh hiện nay để bảo vệ le3nh thổ của ce1c nước manila, Philippin ve0 Việt Nam http://fggotfme.com [url=http://obirkjnhq.com]obirkjnhq[/url] [link=http://bfyfquubkwg.com]bfyfquubkwg[/link]
  • Fatima10.02.2014 | 00:31
    Hi!In general, dlboue eyelid surgery is done on persons of Asian descent, while blepharoplasty had been developed for people of Occidental and European descent. The difference between them is that the Asian dlboue eyelid surgery is done on Asians for correcting weak creases, while blepharoplasty is for solving the eyelid crease problems of Occidental patients due to aging. However, the plastic surgery procedures for both do not differ much except in the actual goals. http://kdakslkr.com [url=http://gdcckee.com]gdcckee[/url] [link=http://mfnytcegl.com]mfnytcegl[/link]
Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *