Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

En kylvä osrua, kylvän ošua!

Perintehen mukah nuorien pitäy tulen piäličči hypätä ta šavun läpi männä // Kirjuttajat: Riita Kemppainen

Šykyšy on hiäkauši. Nuoret, kumpaset meinatah peruštua perehen, ruvetah piätäh vaivuamah, mitein viettyä hiät, jotta ne jiätäis koko elämäkši muistoh, jotta olis mitä näyttyä ta kertuo omilla lapšilla ta punukoilla. Nuoripari Julija ta Jevgeni piätettihki, jotta hiärekisteritilaisuuš hyö pietäh Šuojärveššä, a šiitä kaikki hiävierahat istuuvvutah autoloih ta lähetäh pitkäh matkah Kinnermäjen kyläh, missä pietäh karjalaiset hiät. Kinnermäki on hyvin tuttu kylä Julijalla. Lapšena ollešša hiän rikeneh vieraili šielä, vanhašša karjalaisešša vielä hänen pravoukon rakentamašša talošša. Kuin meinattih, niin ni luajittih. Kohta hiäautot ajettih kylän veräjillä, ka ne on pantu kiini, pitäy makšua lunaššuš. Ei nuorilla ole rahua suali, makšettih reilušti ta lähettih aštumalla pravoukon talon luokše. Hiävierahat jiätih vuottamah. Talon pirtissä Julija heitti valkien hiämekon ta pani piälläh räččinän ta ruškien karjalaisen koššon, tukkih pletittih kirjavie lenttoja – onpa kaunis karjalaini moršien! Moršien anto šulhasella pruasniekkapaijan, kumpasen hiän iče oli monta yötä kirjaillun. Jevgeni pani paijan piälläh, šito vyöllä – kaččuot mitein komie tuli karjalaini šulhani. Nuoret aššuttih talon kynnykšeštä pihalla. Vierahat jo vaššašša, kačotah ta ihmetelläh - voi mitein kaunis pari!
Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *