Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Šukupolvien muisti

Vienan maisemat muanitetah ta ihaššutetah nykytaiteilijoitaki // Kirjuttajat: Natto Varpuni

Vienalaisen Haikol’a-kylän kalenterih tuli vielä yksi mukava kulttuuritapahtuma – kanšainvälini dokumenttielokuvien festivaali. Še oli pietty Haikol’ašša 21.–22. šyyškuuta. Näinä päivinä kylän uuvvešša konserttišalissa näytettih Vienašša kuvattuja ta Vienan karjalaisista kertovie filmijä. Kakši päivyä Miihkali Stepanovin šähkögeneraattorit ruattih huomenekšešta iltah šuaten. Niijen hurina kuulu hyvin kylän laijallaki. Vielä kevätkuušša Karjalan tašavallan piämieš Aleksandr Hudilainen lupasi šelittyä Haikol’an šähköistamiskyšymykšen. Ka ilman šähkyöki täššä kyläššä oli pietty enši nävöltäh mahotoin tapahtuma. – Haikol’ašša ei ole šähkyö ta myö rupesima ajattelomah, jotta pitäy tänne kekšie šemmoni tapahtuma, mi ulkopuolelta tuntuis mahottomalta toteuttua, kerto Juminkeko-šiätijön johtaja Markku Nieminen. – Mieleh tuli erilaisie ajatukšie, en muissa kumpi meistä, Miihkali vai mie, šano, jotta järještäkkä elokuvafestivaali! Šilloin kun rupesima šitä miettimäh, nin heti piättimä, jotta elokuvien pitäy liittyö täh aloveheh. Šentäh kun Vienan Karjala on koko muajilman kulttuuri-istorijallisen kannalta erittäin merkittävä aloveh. Kalevalan runouš on kerätty tältä alovehelta. Elokuvafestivaalin enšimmäisenä päivänä näytettih šuomelaisen ohjuajan Lasse Naukkarisen Sukupolvien muisti -šarjan, kumpasešša on kolme ošua: Kuitin tuuli, Miehet luokkakuvassa, ta Kylät ja kaupunki. Toisena päivänä näytettih ohjuajan Paavo Kähkölän filmijä: Uhtuan valssi, Runo-Vienan elvytys ta Tieteen matkamies M. A. Casrten.
Kommentit
Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *