Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Kemin volostinko? Ka ottakkah tervehyökši!

Läppäšuaren korkiella rannalla kohotah Uspenjan piäkirikön kupolit, kumpaset hyvin nävytäh kaupunkin joka ošašta. Piäkirikkö oli rakennettu 1711–1717-vuosina.

Nyt Kemijovella on rakennettu nellä vesivoimalua, kumpaset turvatah energijalla koko piirin. Mitä kaupunki ta piiri mänetti näijen rakennuštöijen aikana? Vanhat uniikkikylät, kuin Ušmana, Šomba, jouvuttih vejen alla, jovešta hävittih lohikalojen arvokkahat lajit. Ta nyt uuvvet rakennuštyöt jo Vienanmerellä. Paikalliseläjät ei voija ieš kuvitellakana, mitä hyö voijah mänettyä tällä kertua. Murmanskissa piettih issunto, kumpasešša Venäjän šuurimman Nordgidro-energijalaitokšen jäšenet yritettih šuaha uškomah valtijovallan etuštajie kaikkeh hyväh, mi tuou kaupunkilla tuo rakentamini. Heijän šanojen mukah, Kemin eläjillä tulou uušie työpaikkoja, ka tärkietä on še, jotta voimakaš vesivoimala Vienanmerellä tulou kaupunkin nimikortiksi. Onnakko, kemiläiset ajatellah toisin. – Puitto kaupunkilla ei ole nimikorttie? A miteinpä 300-vuotini Uspenjan piäkirikkö – pohjosen puurakennuštaitehen muistopačaš, šekä muinaisihmisien elinpaikat Kemijoven luakšošša ta saamelaisien seidit? ihmetellen kyšyy vaštah Karjalaisien kulttuurišeuran jäšen, paikalliseläjien oikeukšie puolistaja Impi Kieleväinen. Ta niin še i on, Kemin tovellisena nimikorttina oli, on ta rupieu olomah Uspenjan piäkirikkö. Joka vuosi kirikköh käypi šatoja turistija, kumpaset matkuššetah Kemin kautti Solovetskin šuaristolla. A miteinpä uuvvet työpaikat? Tulouko niitä uuvven vesivoimalan rakennettuo? On tiijošša, jotta kalanhauvontatehaš, kumpani nyt piäštäy jokeh atlanninlohen ta lohen šatoja kašvukaloja, pannah kiini. Tuškinpa tulou äijän uušie työpaikkoja, vet melkein kaikki ruavot ruvetah luatimah konehet. Šen lisäkši makšu šähköštä noušou huomattavašti. Ka šeki ei ole kaikista kauhein. Kauhiempi on še, jotta konša kaupunkin muutomat ošat jouvutah tulvavejen valtah, niin hydrotehniset olot muututah ta kaupunki yheššä Kemin nimikortin – Uspenjan piäkirikön kera, voit hävitä. Tätä kyšymyštä Kemin eläjät käsiteltih Petroskoin valtijon yliopiston professorin V’ačeslav Orfinkin ta toisien tašavallan tietomiehien kera, kumpaset ollah vesivoimalan rakentamista vaštah. Mitä vielä kaupunki voit mänettyä tämän rakentamisen takie? Tulvavejet voijah pyyhkie pois mualta vanhanaikuset rakennukšet, vejen alla jouvutah hiihtotiet, marja- ta šienipaikat. Vaikeukšie tulou Gaiževo-pos’olkan eläjilläki, šentäh kun jovenuoman muutettuo rakennetah šuojapato, piäštyäkšeh šinne päin. Onnakko kaikin tiijetäh, jotta še on šuojelualovehta eikä šinne ketänä ruveta piäštämäh. Ta iče Kemijoki, kumpasen mukah kaupunki šai nimeh, niise juatah šuojapatoloilla eri kappalehih, niin jotta paikalliseläjillä mitänä šiitä ei jiä. On tiijošša toiniki fakta. 1920-luvulla kaupunkissa oli holeran ta pilkkukuumen epidemija. Kantaeläjien šanojen mukah, hautaušpaikat ollah juštih Läppäšuarella. Kauhieta on kuvitella, mitä voit tapahtuo, još ne paikat jouvutah vejen alla. Impi Kieleväinen, lehtimieš Veronika Fedotova ta toiset kemiläiset kerrottih täštä propleemašta kaikissa instanssiloissa, hyö kirjutettih kaikkih lehtilöih ta kiännyttih äšen patriarkan puoleh, jotta hiän auttais pelaštua Uspenjan piäkirikkyö. Tuanoin patriarka kirjutti Karjalan piämiehellä Aleksandr Hudilaisella kirjasen, kumpasešša pyyti ”käsitellä rakennuštöijen vaihtoehtosie varianttija”. Kemissä jatkuu allakirjutukšien keryämini vesivoimalan rakentamista vaštah ta šiinä piävaikeukšena on še, jotta ihmiset vähän tiijetäh täštä propleemašta. A kuni ”Kemin volostin” eläjät kerätäh allakirjutukšie, Karjalan tašavallan hallituš piätti alottua rakennuštyöt.
Kommentit
Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *