Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Pelaštua kieli šammumašta

Šuomelaini tutkija Annika Pasanen (oik.) piti Petroskoissa luvennon Kielien revitalisaatijošta. // Kirjuttajat: : Olga Kuzmina

Muajilmašša lašetah olovan noin 7000 kieltä. Eri tutkimušarvijojen mukah 50–95% kaikista kielistä voijah hävitä jo tulevien šuan vuuvven männeššä. Onko mahollista šäilyttyä ta kehittyä pienijä kielijä, onko niillä tulevaisuutta? Helsinkin yliopiston tohtori, inarinsaamen kielen tutkija Annika Pasanen on varma, jotta še on mahollista. Šajekuušša šuomelaini tutkija piti Petroskoissa luvennon Kielien revitalisaatijošta ta uhanalaisien kielien tilantehešta. – Mie olen toičči kuullun šemmosie ihan yllättävie mielijä, jotta šuomen kieli on niin pieni kieli, jotta šuan vuuvven piäštä šillä ei tule pakasijie ta še kuolou. Še on aivan viärä ajatuš ta ihmiset, kumpaset niin ajatellah, ei tiijetä kielitilantehešta yhtänä mitänä. Tietenki šuomi ei ole šuuri, verraten kiinan, espanjan taikka englannin kielih, kuitenki še kuuluu muajilman šuurimpien kielien joukkoh, kerto Annika Pasanen. – Šuuri oša kielistä on kuitenki pienie. Keškimiärin kielen pakasijie on noin 5000–6000 tuhatta ta šiinä valošša karjala on melko šuurie kielijä. Uhanalaisien vähemmistökielien yhteyveššä ušeimmiten käytetäh revitalisaatijo-termie. Revitalisaatijo tarkottau kielen elävyttämisprosessie, konša kielen ašemua noššetah ottamalla kieli käyttöh nykyelämän eri aloilla, esimerkiksi koulutukšešša, medijašša, hallinnošša. Karjalan kielen tilanneh on hyvin tuttu Pasasella. 2000-luvun alušta hiän on ollun Kielipešä-projektin ammattimiehien joukošša ta šeurannun kielipešätoiminnan kehittämistä Kalevalašša ta Petroskoissa. – Melkein kaikilla Venäjän alovehilla venäjän kieli on opetuškielenä. Venäjällä on luotu hyvä lakijenluajintapohja ta še koškou kantarahvahie ta niijen kielijäki, onnakko käytännöššä ei kaikki lajit toimita. Tänäpiänä järješšetäh hyvin äijän kaikenlaisie pitoja ta tilaisuukšie, kumpaset on šuunnattu karjalan kielen kannattamiseh, esimerkiksi kielikilpailuja, -leirijä, -kerhoja, pruasniekkoja, festivaalija. Onnakko nämä pivot ei šuurešti muuteta kielitilannehta. Ihmiset äijän paissah omankielen arvošta ta šen šäilyttämisen tärkeyveštä, onnakko iče ei paissa kielellä. Jotta kielen elävyttämini tois toivottuja tulokšie, pitäis, jotta še olis vakituista toimintua, ta jotta še kattais elämän eri aloja. Tänäpiänä hyvin rikeneh voit nähä, jotta kieltä yritetäh elävyttyä kehittämällä kanšalliskielistä viestintyä, tahi opettamalla kieltä lapšilla. Šivulta päin näyttäis, jotta kaikki ois niin kuin kunnošša, onnakko še on iččiehpettämistä. Yksistäh näillä keinoilla ei šua kašvattua pakasijua šukupolvie, tutkija koroštau, – Karjalan tosiasiena on še, jotta lapšet ei enyä paissa karjalan kieltä, eikä ne ruveta pakajamah, još nykysie kielenelävyttämismuotoja ei muuteta.
Kommentit
Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *