Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Innoššuš oli šuattan hänet tielläh

Šuomelais-ugrilaisien kielien tutkija M. A. Castrén.

”Viisitoista vuotta takaperin luajin piätökšen omistua elämäntyöni Šuomen heimon ta šen šukukielien, uškonnon, tapojen ta muijen kanšatietehellisien šeikkojen tutkimisella”, näin kirjutti Matias Aleksanteri Castrén, Šuomen kielen enšimmäini professori ta šuomelais-ugrilaisien kielien tutkija. Matias Aleksanteri Castrén šynty 2. talvikuuta 1813, Oulun šeuvulla, Tervolašša, pastorin pereheššä. Yliopistošša opaštuos's'a hiän kiinnošu uralilaisista kielistä ta kanšantavoista. Castrén kävi tutkimušmatoilla Lapissa, Vienan Karjalašša ta Siperissä. – Matias Castrén oli šuomen kielen ta šuomelais-ugrilaisien kielien tutkija, kertou professori Kalevalaseuran johtaja (1981–2007) Pekka Laaksonen. – Miun mieleštä hiän on keškeisin tutkija šiinä šuhtehešša, jotta niin kuin hiän iče kirjutti «löysi šuomen šuvun kojin». Castrén luati nellä pitkyä matkua Siperih ta tutki kolmentoista kielen kieliopin ta rakentehie. Še oli ylen lahjakaš mieš. Hiän löysi šuomelais-ugrilaisien kielien yhteyven ta kehitti šamoin teorijan altailaisista kieliryhmistä. Matias Castrén kirjutti pitkie matkakertomukšie ta jätti äijän julkaisuja. 2. talvikuuta täyttyy 200 vuotta Matias Castrénin šyntymäpäiväštä. Šilloin Šuomešša pietäh erilaisie tapahtumie tutkijan muissokši ta kunnivokši. Šuomešša Castrénin jälkeh on ollun monie taitavie tutkijoita. Onnakko kenkänä heistä ei ole kerännyn kenttämatoilla niin äijän materiaalie kuin Matias Castrén. Šiinä työššä hiän oli enšimmäini.
Kommentit
Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *