Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Ihmini, filologi ta ajattelija

Muistoillačušša esiinty kriitikko Ivan Rogoščenkov. // Kirjuttajat: Kuva: Vladimir Bovin

Eino Karhu (1923–2008) oli tunnettu Šuomen ta Karjalan kirjallisuuvven tutkija ta -kriitikko, kiäntäjä, filologitietojen touhtori. Karhun tutkimuškiinnoššukšet liityttih Šuomen kirjallisuuvven istorijah, venäläis-šuomelaisih kirjallisuušvälilöih, karjalais-šuomelaiseh folkloorih ta kirjallisuuteh. 1960-luvun alušša hiän kirjutti kakšiošasen Šuomen kirjallisuuš ta Venäjä -monografijan, kumpasešša käsitteli XIX vuosišuan šuomelais-venäläisie kirjallisuuššuhtehie. Hiän väitti touhtoriksi 1956 vuotena. Monet šinä kautena hänen kirjuttamat työt luotih pohjan šuomen kirjallisuuvven istorijan tutkimiseh Venäjällä. Rahvahanrunouvella ta Kalevala-eepossalla hiän omisti monie kirjutukšie. Oša niistä oli julkaistu hänen kirjašša ”Runoista romanih” (1978). Karjalan kirjallisuuvven tutkijana ta kriitikkona hiän kirjutti Karjalan kirjallisuuvven istorijan enšimmäisen ošan. Še on omissettu karjalaisella ta inkeriläisellä kanšanrunouvella. Eino Karhu oli tunnettu Aleksis Kiven, Maiju Lassilan, Väinö Katajan ta toisien kirjailijien teokšien kiäntäjä. Kirjailijaliiton jäšen, Karjalan tašavallan 1998 vuuvven kunnivoihmini, Šuomen tietojärještöjen kunnivojäšen, KASNT:n valtijopalkinnon laureaatti (1983) Eino Karhu oli palkittu monilla kunnivomerkkilöillä. Muistoillačun avasi Anna Tsunskajan Yksityiselämän episodija -kino, kumpasen kuvasi vuotena 1999 Karelija-tele- ta radijoyhissyš Millenium-projektin puittehissa. Šiinä on esitetty Eino Karhun pakauttelu, kumpasešša tietomieš tulijan XXI vuosišuan uattona kertou mänijän vuosišuan mielikuvista. Elämän onnellisimpina hetkinä hiän šano viestin Šuuren Isänmuallisen šovan lopušta ta korttisisteemin peruutukšen vuotena 1947. Tietomiehen merkkipäiväkši julkaistih Eino Karhu – ihmini, filologi, ajattelija -kirjutuškokoelma. Kirjan avasi Karhun julkaisematoin kirjutuš hänen työštä ta tutkimukšista vuosina 1951–2003. Eino Karhun viimesien ruatojen luvušša ollah kirjat ”Vähemmistökanšat istorijan virrašša” vuotena 1999, kumpasešša tietomieš kerto omie muisselmie, ta ”Kanšojen ta kulttuurien välit” vuotena 2003. Omissa töissä Karhu kirjutti etnokulttuurisešta mobilisoinnista. Hänen ajatukšet ollah aktualisie tänäpiänäki. Parahana tovissukšena täštä on še, jotta Šakšašša kohta ilmeštyy Vähemmistökanšat istorijan virrašša -kirja šakšan kielellä.
Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *