Löyvämmäkö oikiet ”kielen avaimet”?

Konferenšših ošallistu karjalan kielen opaštajie, koulujen johtajie eri puolilta Karjalua šekä virkamiehie Karjalan tašavallan opetušministerijöštä ta Kanšallisuušpolitiikan ministerijöštä. Konferenššin tärkeimpie kyšymykšie oli kyšymyš oppikirjoista. Niitä on vain alkukouluo varoin. Keškikoulun opaštajat iče kekšitäh ta valmissetah opaššušmateriaalie. Meijän tašavallašša mitänä yhtehistä karjalan kielen opaššušohjelmua ei ole olomašša. Näin lapšet tiijetäh vain šen verran, mitä heijän opaštaja heilä antau. Nyt monet lapšet tahotah šuorittua piätutkinto karjalan kielellä, tahotah käyttyä karjalan kieltä omašša tutkinnon valličukšešša. No ei ole šemmoista materiaalie, jotta hyö voitais šitä šuaha. Konferenšših ošallistu opaštajie Aunukšen, Priäžän, Kalevalan, Karhumäjen ta Louhen piirilöistä šekä Petroskoista. Kaikki šanottih, jotta karjalan kieltä kouluissa on vähän. Esimerkiksi Tuuksašša, vanhašša karjalaisešša kyläššä, koulušša karjalan kielen opetušta on vain kerta netälissä. Yheššä tunnissa opaštaja ei kerkie antua lapšilla nimitä. – Konša meilä ruvettih opaštamah karjalan kieltä vuotena 1989, meilä oli kolme tuntie netälissä, kertou Tuuksan koulun opaštaja Sergei Barigin, – A nyt yhen tunnin aikana myö kerkiemmä kaččuo vain uuvvet šanat. Mänöy netäli. Tulemma toisella tunnilla ta tuaš pitäy šamaset šanat muissuttua. Nuoremmat lapšet vielä tahotah opaštuo kieltä, mielelläh käyväh miun tuntiloilla. Ta kun kyläššä näkeyvymmä, niin ei šanota «здравствуйте», šanotah «terveh». Ka mitänä muuta ei malteta šanuo. Tähä päiväh šuaten meilä oli vain pakinoja. Još ne iellähki jatutah, niin mitänä hyvyä ei tule. Kieli häviey. Avakkua šilmät! Nuoremmat ei paissa kieltä kyläššä. Vanhemmatki nyt karjalan šanan tilah pannah venäläisie šanoja. Kieli unohtuu. A pitäy, jotta ukot ta ämmöt, muamot ta tuatot paistais karjalakši, šilloin lapšetki ruvetah pakajamah. Konferenšsin iltapuolella lapšet Petroskoin šuomelais-ugrilaisešta koulušta ta Kalevalan piirin kouluista esitettih omie tutkimuštöitä. Teemoina oltih karjalaini perinneh, kotišeutu, oma kieli. Monet lapšet valmissettih esittelyn karjalan kielellä. Voittajakši tuli jyškyjärviläini Aleksandra Pekšujeva. Hiän esitti tutkimuštyön lapšien folkloorista.