Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Mi kiinnoštau nuorie tutkijie ta opaštujie?

Tämänvuotisešša konferenššissa noin 30 opaštujua esitti omie tutkimuštöitäh. // Kirjuttajat: Uljana Tikkanen

Tänä vuotena piettih jo 69. konferenšši. Filologijan tietokunnalla, itämeren-šuomelaisien kielien laitokšella še oli järješšetty 20.–21. šulakuuta.

Konferenššilla oli kakši ošua. Yksi niistä oli omissettu kielien opaštamisen metodikalla. Šen aikana filologijan instituutin pedagogisen ošašton opaštujat luvettih omie šeloššukšie. Tutkielmat košettih erilaisien ainehistojen, esimerkiksi viestimien, interaktiivitaulujen, turismin, elektronilähtehien käyttyö kieliopaštamisešša. Kaikki teemat ollah opaštujien kuršši- ta diplomitöijen teemoina.

Tänä vuotena Tamara Ivanovna Staršova olis täyttän 70 vuotta. Tämä konferenšši oli omissettu hänellä. Konferenššin alušša Svetlana Korobeinikova esitti opaštujilla ta konferenššin ošallistujilla šeloššukšen Tamara Staršovašta ta hänen ruavošta. Filologisien tietojen kandidatti, dosentti ta Karjalan opaššušalan anšijoitunut ruataja Tamara Staršova – juuri hänen anšijošta oli peruššettu Itämeren-šuomelaisien kielien ta kulttuurien tietokunta, kumpaista hiän rupesi johtamah. Šeloššukšešta opaštujat šuatih tietyä Tamara Ivanovnan pereheštä, elämäštä, toiminnašta, šuomen kielen ta kirjallisuon tutkimisešta. Elämän viimeset vuuvvet hiän oli omistan oppikirjojen toimittamisella. Hänen ruavon tulokšie näkyy nykypäivinäki ta šen anšijošta šuomen kielen opaštamini Karjalan kouluissa tulou helpommakši ta mukavammakši.

– Meijän tietokunta ta laitoš šäilyttäy muistuo Tamara Ivanovnašta, hänen toiminnašta ta ruavošta ta myö ylen kunnivoitamma häntä, Svetlana Korobeinikova mainičči.

Konferenššin toini oša oli omissettu Itämeren-šuomelaisilla kielillä ta kulttuurilla. Šen johtajana oli Anna Saikonen. Šiinä kuulu šeloššukšie karjalan, šuomen ta vepšän kielillä. Opaštajan Marija Kazakovan johtamat tutkielmat košettih šuomen kirjallisutta: satukirjailija Sakari Topelius, Eeva-Liisa Mannerin runouven erikoisuot, Riikka Pulkkisen Raja-romani, Tove Janssonin Muumilaakso -šarja – nämä ollah kirjallisuštutkielmien teemat.

Joka vuosi eryähät opaštujat tutkitah kielioppie. Anastasija Šestakin karjalankielisen šeloššukšen teemana oli läsintä-šanašto ta niijen šanojen merkityš. Tutkimukšeššah Anastasija käytti erilaisie šuomen, venäjän ta karjalan kielen šanakirjoja. Ta vepšänkieliset tutkimušruavot košettih vepšäläistä naispukuo ta lapšen itku-šanaštuo.

Noin 30 opaštuja esitti omie tutkimukšie konferenššissa, ka pahakši mielekši niijen joukošša ei ollun yhtänä vienan karjalan opaštujua.

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *