Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Miehellä männä, ikäh kuin uuvveštah šyntyö

Näyttelyššä on esitetty hiäritualien tärkeimmät vaihiet, hahmot ta niijen esinehet.

Mitein Karjalašša piettih häitä, mitein valittih puolisuo, ken oli pat’vaška ta mimmoni hänellä oli rooli häissä? Kaikešta täštä voit šuaha tietyä ta nähä Karjalan Kanšallisešša musejošša. Mennä miehellä, ikäh kuin uuvveštah šyntyö – šemmosen nimen šai vašta-avattu näyttely, kumpani toimiu 15. šajekuuta šuaten.

Vierahat vašta keräyvyttih näyttelyn avajaisih ta heitä heti kučuttih piirileikkih. Ilman niitä ei pietty yhtänäkä kyläpruasniekkua, missä nuoret šuatih tutuštuo toini toisih ta löytyä moršiemen tahi šulhasen. Piirileikissä pojat ta tytöt voitih tiijuštua toini toisešta. Onko tämä mieš ruataja, onko hänen käsissä kašvajaisie, vet laisan käteh ei kašvajaini kašva. Šemmosih illaččuloih neiččyöt ruvettih käymäh 14–15 -vuotisešta ijäštä alkuan, vain moršiemekši valmistautumini alko vielä äijyä aikasemmin. Jo šeiččemenvuotisella tytöllä piti alkua kerätä prituanieta. Käsitöitä kerättih šuurih lippahih. Kaikkie tätä šuau nähä karjalaisilla häillä omissetušša näyttelyššä.

– Näyttelyn joka esinehellä on oma istorija ta melkein joka esineh on musejon enšimmäiseštä kokoelmašta ta še voit kiinnoštua eri-ikäsie ta eri aloilla toimijie ihmisie, šelitti Karjalan Kanšallisen musejon ruataja, näyttelyn kurattori Tatjana Berdaševa.

Viime vuotena musejo täytti 145 vuotta, a näytehesinehet enšimmäiseštä kokoelmašta ollah yli 150 vuotta vanhoja. Näyttelyššä šuau nähä karjalaisien häijen piähenkilöitä: šulhasen, moršiemen, pat’vaškan ta itkijän, niijen pukuja, koruja ta taikaesinehie. Jokahini näyttelyn kävijä voit löytyä ičellä äijän mielenkiintoista.

– Tärkeimpänä henkilönä täššä on moršien. Hiän istuu näyttelyn keškipaikalla, hänen piä ta näkö on katettu paikalla. Paikka šuojelou häntä pahojen voimien vaikutukšešta. On hyvä, kun meijän kaupunkin vierahat koko kešän ajan voijah tutuštuo karjalaisih pukuloih ta karjalaisien häijen perintehih, kerto mieleh näyttelyn vieraš ta kanšallisien pukujen ompelija Natalja Denisova.

Perintehelliset karjalaiset hiät ei voitu männä ilman pat’vaškua. Hänen tehtävänä oli šuojella nuortaparie kaikešta pahašta. Pat’vaškan apuesinehie niise šuau nähä näyttelyššä.

Näyttelyn ošie erotetah toini toisešta puurakentehet. Joka oša kertou häijen eri hahmoista ta esinehistä. Niijen välillä on musejon šiätijöistä otettuja valokuvie, kumpasissa on esitetty häijen menot ta perintehet.

Tavallisešti häitä piettih elokuušša, nytki tämä perinneh šäilyy. Koko hiäkauven aikana tämä näyttely rupieu toimimah ta kaupunkin vierahien ta eläjien lisäkši kaččomah šitä kučutah nuorie, kumpaset halutah männä yhteh. Heilä järješšetäh muasteri-oppija ta pietäh opintoretkijä.

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *