Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Karjalan tašavalta on täyttän 97 vuotta

Aunukšen “Karjalan koivun” pajattajat

Tašavalta šai alkuh Karjalan työkanšan kommunista, kumpani peruššettih kanšankomissarien neuvošton ašetukšella juuri 8. kešäkuuta 1920 vuotena.

Ennein Karjalan tašavallan juhlapäivyä järješšettih vuosittain Petroskoissa. Vuuvvešta 2013 lähtien šitä ruvettih pitämäh vuorotel’l’ein eri puolilla Karjalua, Priäžäššä, Kontupohjašša, Sortavalašša ta Koštamuksešša.  Tänä vuotena Karjalan vuosipäivän tärkeimmät juhlatapahtumat piettih Aunukšešša 10. kešäkuuta. Juhlašša Karjalan johtaja ilmotti, jotta 98. Karjalan šyntymäpäivyä juhlitah Belomorskissa.

Hyvä ta lämmin šiä tuli šuurekši lahjakši Aunukšen eläjillä ta vierahilla. Koko päivä paisto päiväni. Juhla alko jumalanliturgijašta ta malitušta, mi piettih Smolenskin Jumalanmuamon oprasan kiriköššä. Še on vanhin kiveštä rakennettu kirikkö Karjalašša ta šeisou Aunukšen kaunehimmašša paikašša Mariam-šuarella.      

Kaikki pruasniekkatapahtumat oli juattu kahteh ošah. Šuurella lavalla piettih konsertti, min ohjelmašša oli virallisie onnitteluja, teatteri- ta taiteilijaryhmien, šekä paikallisien laulu- ta tanšširyhmien esitykšie.

Pruasniekan aikana Aunukšen kavuilla toimi erilaisie näyttely, piettih urheilu- ta ammattitaitokilpailuja, muasteri-oppia, festivalija ta konserttija. Juhlan vierahilla kerrottih Karjalan kaupunkien ta piirien istorijašta, tuotantoteollisuošta, matkailušta, merkittävistä ihmisistä ta niijen šuavutukšista.

Karjalan tašavallan päivän puittehissa piettih šuomelais-ugrilaisen nuorison Karjalan nuorus -festivali.

Festivali kešti koko kevyän ajan. Šen rajoissa oli järješšetty muutama kilpailu. Yksi niistä oli kielikilpailu, kumpasešša nuoret ihmiset  näytettih omie karjalan, suomen tahi vepšän kielen tietoja. Kilpailun voittajat palkittih Karjalan päivänä.

Miušta, kilpailu oli helppo. Šiinä oli kyšymykšie istorijašta, kyykkäpelistä, karjalaisešta perintehelliseštä ruuvvašta ta šamoin tehtävie karjalan kieleštä. Oli vain yksi vaikeuš – šananlaškujen šelittämini. Piti käyvä kirjaštošša ta tutkie šananlaškušanakirjua, jotta šuaha šuorittua tuo tehtävä, kerto Irina Zaitseva. Hiän piäsi kilpailun voittajaksi varšinais-karjalan kielikilpailun osašša.

– Voin šanuo, jotta meijän karjalan kielen tietäjät näytettih ylen hyvät kielinerot. Šekä vienankarjalaiset, jotta livvinkarjalaiset voittajat šuatih korkiet arvošanat. Tämä kilpailu oli tarkotettu juuri nuorilla, heijän piti ajatella, lukie kirjoja, jotta šuorittua tehtävie oikein, šelitti yksi kielikilpailun järještäjistä Natalja Sinitskaja.

Kielikilpailun lisäkši oli järješšetty videokilpailu. Nyt on äijän mahollisukšie kuvata ta šillä tavalla šäilyttyä Karjalan tapahtumie, karjalaisie ihmisie – šitä, mitä muutoman kymmenen vuuvven piäštä elämäššä et enyä niä. Šemmoni tehtävä oli annettu videokilpailun ošallistujilla. Kilpailun parahiksi valittih Jaroslava Burmistrovan Kostamukšešta kertova video, Ksenia Silčenkon toimittama ta Konstantin Molostovkin kuvuama “Mariam šuari” ta Anastasia Nazarovan video Karjalan koivu -kuorošta. Kaikki videot šuau nähä Aunukšen kanšallisen kirjašton nettišivulla.

Šeuruavana tärkienä festivalin tehtävänä oli näyttyä karjalaista perintehellistä kulttuurie. Yli kymmenen nuorison tanšši- ta lauluryhmyä kävi Karjalan kylissä esittämäššä konserttiohjelmie. Näin nuoret artistat tutuššettih paikalliseläjie omah toimintah ta šamoin tutuššutih toini toiseh ta šuatih uutta kokemušta. Karjalan päivänä nämä ryhmät, kuin ammattilaiset, šamoin ni vašta peruššetut, näytettih omie taitojah.

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *