Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Uhtuon kanervačäijy maistu

Kuittijärven rannalla Uhtua-šeuran jäšenet tarittih kaikilla kanervačäijyö samovuarašta. // Kirjuttajat: Kuvat otettu vk.com/novkalev -šivulta

Karjalaisien kyläpruasniekkojen pitämini on vanha perinneh. Ennein pruasniekkoja piettih vuorotel’l’en eri kylissä ta ne oltih šivokšissa ortodoksijuhlih. Esimerkiksi, Vuokkiniemen kyläpruasniekka oli Il’l’anpäivä, Šuopaššalmella – Stroičanpäivä, Akonlahešša – Petrunpäivä. 1990-luvulla näitä vanhoja perintehie ruvettih aktiivisešti elävyttämäh.

”Kanervačäijyt” on vanha pruasniekka. Enšimmäistä kertua uhtuolaiset oli pietty šitä kešäkuušša 1907 vuotena Kuittijärven šuarella, kolmen kilometrin piäššä kyläštä. Šilloin pruasniekan viettämiseh ei šuatu valtojen virallista lupua, kuitenki šuarella järješšettyh pitoh keräyty yli 600 henkie.

Kanervačäijyt-perinnehtä Kalevalan šeuvuilla on ruvettu uuvveštah elävyttämäh 1990-luvun alušša. Nykyjäh Uhtuon karjalaisien pruasniekkua juhlitah joka vuosi kešäkuun toisena netälinloppuna. Pruasniekkah keräytyy paikallini rahvaš ta tulou vierahie muistaki paikoista.

Pruasniekkapivot alettih urheiluohjelmašta Kalevalan stadionilla. Šiinä oli järješšetty erilaisie kilpailuja lapšilla varoin. Šamašša piettih kyykkäpelin kilpailuja, kumpasih ošallistu kymmenen joukkuo Piäjärveštä, Koštamukšešta, Tunkuošta ta Kalevalašta. Kyykkäpeliottelut on tultu pruasniekan perintehellisekši ošakši. Šamoin oli pietty minijalkapallo- ta painourheilun kilpailuja. Kilpailuih oli yhtyn peluajie ympäri tašavaltua.

Juhlaohjelma jatko Kulttuuritalošša. Pruasniekkakonsertissa laulettih ta tanššittih paikalliset luomiskollektiivit. Šiitä Kalevalan rahvahan teatterin artistat esitettih karjalankielini Uhtuon katrilli -näytelmä Vladimir Gurkinin näytökšen mukah.

Pruasniekan vierahat šuatih ošallistuo erilaisih muasterioppiloih, tutuštuo Kanervajuhlan istorijašta kertovah näyttelyh šekä oštua paikallisien muasterien käsitöitä käsityöjarmankalta.

Valitettavašti iltapuolella alkanut vihmašiä oli tuonun muutokšie juhlaohjelmah ta perintehelliset kanšanhuvit Lönnrotin männyn luona oli jouvuttu lopettamah kešen.

Pruasniekka ei männyn tapahtumitta: mouttorin liikakuumiešta kumihyppyri šytty palamah. Onnekši kenkänä šiinä ei šattautun. Paikalliset eläjäthän heti löyvettih tuolla tapahukšella šelitykšen, jotta vanha karjalaini perinneh ei šietä mitänä nykyaikasien huvien käyttyö Uhtuon karjalaisilla merkittävänä päivänä.

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *