Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Kanšojen eepossat ”Kalevalan” ativoissa

Toisena päivänä Eeppini forumi šiirty Aunukšeh, missä Venäjän eepossat ativoissa ”Kalevalan” luona -kilpailun voittajat yhyttih Kanšainvälisih Laulujuhlih. Juhla alko pruasniekkakulušta. // Kirjuttajat: Maikki Spitsina

Kešäkuun 23.–25. päivinä Karjalašša piettih Koko Venäjän eeppisien kulttuurien kilpailu-festivalin finali. Šiih ošallistu noin 150 artistua, 13 kollektiivie Venäjän yhekšältä alovehelta – Komista, Mari Elistä, Baškirijašta, Sahašta ta Karjalašta, Tverin ta Arhankelin alovehilta, Krasnodarin šeuvulta, Moskovašta. Ošanottajien luvušša oli plastiikan ta folklorin teatterija, tanššikollektiivija, laulajie, starinankertojie ta muusikkoja. Omatoimisien artistojen ikä oli kymmeneštä yhekšähkymmeneh vuoteh.

– Monta kuukautta Keškukšeh tuli eri kollektiivien ta solistien videoanomukšie, kerto Karjalan kanšallisien kulttuurien keškukšen johtaja Tatjana Temniševa. – Šulakuušša arvoštelijat valittih parahie esiintyjie, kumpaset ošallissuttihki kilpailun finalissa.

Eeppini forumi 2017 -festivalin tapahtumie järješšettih kolmen päivän aikana Karjalan kolmešša paikašša.

Koko Venäjän eeppisien kulttuurien kilpailu-festivali avattih Petroskoissa šuurella gala-konsertilla. Kanšallisen teatterin šali oli täpötäyši. Tapahtuman jälkeh kaččojat yhteh iäneh kerrottih, jotta niin kirkašta, mukavua ta monikanšallista konserttie harvoin konša šuat nähä.

Šeuruavana päivänä, šuovattana, Eeppisen forumin ošallistujat lähettih Aunukšeh. Šielä Venäjän kanšojen eepossat ativoissa ”Kalevalan” luona -kilpailun voittajat ta laureatit yhyttih perintehellisih Kanšainvälisih Laulujuhlih. Še on perintehellini tapahtuma, kumpani on vuosien mittah kehittyn Karjalan kultturibrendiksi. Laulujuhlissa esiintyy tavan mukah lukusie kuoroja ta lauluryhmie, ta tällä kertua tapahtumašta tuli tosi monikanšallisin.

Tänä vuotena Karjalaisih laulujuhlih yhty noin tuhat henkie, 49 kollektiivie – Koko Venäjän eeppisien kulttuurien kilpailu-festivalin laureattijen lisäkši akatemiset ta rahvahan kuorot, veteranien kuorot, vokaliryhmät, solistit Karjalašta ta Leningradin alovehelta.

Laulujuhlilla on pitkä istorija. Enšimmäini yleini šoitto- ta laulupruasniekka piettih Sortavalašša vielä 1896 vuotena. Vuuvvešta 2012 alkuan tapahtuma šai kanšainvälisen statussan. Nyt Karjala ta Šuomi vuorotellein, kerta kahešša vuuvvešša, otetah vaštah Laulupruasniekkua.

Tänä vuotena pruasniekan piäteemana oli folklori. Šiih vaikutti kakši merkkipäivyä: rahvahan starinankertojan Irina Fedosovan 190-vuotisjuhla šekä Kalevala-eepossan luojan Elias Lönnrotin 215-vuotisjuhla.

Tavan mukah tapahtuma alko juhlakulušta, kumpasen jälkeh ošallistujat nouštih piälavalla laulamah yhteiskuorolla Venäjän ta Karjalan himnijä šekä Terveh, Karjal -lauluo.

Šiitä Laulujuhlien ohjelma jatku piälavalla ta kolmella šisälavalla. Kuulu Venäjän eri kanšojen pakinua, musiikkie, lauluja. Starinankertoja Sofja Brusnikina Arhankelista kerto, jotta festivalie varoin oppi Irina Fedosovan antilahan itun, kumpasen esittiki kuuntelijilla. Laulajien lisäkši Starinallini Karjala -lavalla esiinty kakši teatterikollektiivie: Petroskoin Čičiliušku-kuklateatteri ta tverinkarjalaisien Tverin Kariela -teatteri.

Iltapäivällä Laulujuhlien kaikki ošanottajat tuaš keräyvyttih piälavalla ta tuhatiänisenä yhteiskuorona laulettih tunnettuja lauluja.

Kešäkuun 25. päivänä festivali jatku Kintahan kylän humorin juhlašša, kumpasen teemana oli Uuši vuosi kešällä.

Joka kollektiivista vois kertuo erikseh, jokahini niistä on hyvin mukava, oman istorijan ta taipalen kera. Karjalan eläjillä ta Eeppisen forumin vierahilla oli tosi uniikki mahollisuš – nähä yheššä paikašša Venäjän eri kanšojen omaluatusie ta värikkähie eepossoja.

 

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *