Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Kalevalan koulun istorijan šivuja

Musiikkitunnilla. Kalevalan keškikoulu, 1980 vuosi. Arhiivakuva

Enšimmäiset kanšanopistot Vienan Karjalašša oli avattu pakkaiskuušša 1858 vuotena šen ajan šeuvun šuurimmissa kylissä – Uhtuošša ta Vuokkiniemeššä. Näitä opaššušlaitokšie johti Valtijon omaisuon kamari. Koulujen tarkotukšena oli valmistua kirjuttajie volostiloih ta kylih. Ne ei oltu šiih aikah kovin šuosittuja paikallisien eläjien kešen.

Koulujen toiminnašta ta opaššukšešta vaššattih kyläpapit, kumpaset oli käyty yleiskoulutukšen ta kelvattih lapšien opaštajiksi. Erityistä pedagogista koulutušta opaštajilta ei vuajittu. Enšimmäisien koulujen peruštamini ta toiminta oli rahotettu valtijon puolelta, ka koulujen myöhempi ylläpito oli jo talonpoikien harteilla: pakollini koulumakšu oli miärätty kerran kolmešša vuuvvešša ta še koulujen ainuona tukena.

1890-luvulla Vienan šuurissa kylissä – Jyškyjärvellä, Vuokkiniemeššä ta Uhtuolla avattih vielä lukutaitokoulut naisilla. Vuosina 1894–1895 Vuokkiniemen naiskoulušša opaštu vain nellä tyttyö, Jyškyjärvellä – kahekšan. Kun tuaš Uhtuošša, missä koulun opaštajana oli Arhankelin jeparhijašta valmistautunut, opaštu nelläkymmentä tyttyö.

Vuotena 1934 koulu oli muutettu Uhtuon keškikoulukši. Šiinä opaštu jo yli 700 lašta. Vuotena 1937 koulu oli piäštän enšimmäisie kymmenen luokan piäštökkähie. Niijen piäštökkähien joukošša oli Vasili Kirillov, kumpasen nimie nykyjäh kantau Kalevalan keškikoulu. Kirillovin nimi oli myönnetty koululla 1963 vuotena.

Šovan jälkeh Uhtuon koulu jatko toimintuah. Šen johtajakši tuli Pavel Petrov. Oli puutehta oppikirjoista, vihkoloista ta muista opaššušainehista, kuitenki lapšilla oli kova halu opaštuo.

1950–80-luvulla Kalevalan koulušša aktiivisešti kehitty pioneeri- ta nuorisoliittolaisliikeh. Vuotena 1976 oli peruššettu koulun Berendei-mečänhoitoaloveh. Koululaiset puhaššettih meččäalovehta, šuoritettih hoitohakkaukšie, issutettih kuušen ta männyn taimenija.

Nykyjäh Kalevalan koulušša ruatau 49 opaštajua ta opaštuu 540 opaštujua. Koulušša kiinnitetäh erikoista huomijuo šuomen ta karjalan kielen opaštamiseh. Kalevalalaiset šiännöllisešti ošallissutah tašavallan oman kielen ta kulttuurin kilpailuih ta piäššäh palkintošijoilla. Joka vuosi koululaiset yhytäh Kalevalan mosaikki -marafonin tilaisuukših. Kalevalan koululla on kehitytty monivuotiset kiintiet yštävyyššuhtehet Šuomuššalmen litsein kera. Yhteistyöššä šuomelaisien kera toteutetah erilaisie matkoja ta projektija.  

Koulun ylpeytenä on koulumusejo. Šen fondiloissa šäilyy šuuri miärä ainehistuo koulun, Kalevalan piirin istorijašta, šotatoimista ta šankariloista.

Kalevalan koulun 160-vuotispäivän juhaltilaisuoh Kalevalan kulttuuritalolla keräyvyttih šen nykyset opaštujat ta opaštajat, pruasniekkavierahat, opaššušalan veteranit ta eri vuosien piäštökkähät. Äijän lämpimie šanoja ta onnitteluja kuulu šinä iltana kulttuuritalon lavalta. Opaštujilla ta niijen vanhemmilla, koulun yštävillä oli myönnetty kiitoškirjasie aktiivisešta ošallistumisešta koulun elämäh, a Kalevalan koulun opaštajie palkittih kunnivokirjoilla monivuotisešta tunnollisešta työštä.

 

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *