Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Karjalaini starina

Lumenpäivä-juhla Vuokkiniemen koulun pihašša // Kirjuttajat: Vitali Nikulin

Kakšikymmentä vuotta takaperin Vuokkiniemeh tuli šuomelaisien rakentajien prikaati. Hyö rakennettih kolme hiršitaluo kaunehineh ikkunastauččoineh – še oli uuši koulu. Vanhan koulun tiloissa toimiu nyt Kylätalo. Kuni kouluo rakennettih, akotuttih, löyvettih paikallisie neiččysie (šanotah, jotta karjalaiset naiset paremmin laitetah ruokua, mitä šuomelaiset) ta vietih puolisot Šuomeh. Karjalais-šuomelaiset yhtehmänöt ei olla näillä šeuvuilla harvinaisuš, Vuokkiniemi on lähellä Šuomen rajua, noin 100 kilometrin piäššä.

Heti et ni piäše piällä, ken še kylyä myöten šiula vaštah aštuu, paikallini eläjä vai šuomelaini turisti – vuattiet on kaikilla šamanlaiset, šuomelaiset firmennoit. Eikä iče kylä enši nävöltäh tunnu Venäjän šyrjäkylältä. Monet talot on mualattu šuomelaisella “Punamaalilla” ta korissettu jouluvaloilla. Pihat on kunnolla šiivottu, komiena šeisotah tuuhiet kuušet, truvoista tulou “kiharašavu”, ikkunoissa paletah šuomelaiset joulukyntteliköt. Joka paikašta kuuluu karjalaista pakinua. Še on lähellä šuomen kieltä, kuitenki šiinä tuntuu venäläistä vaikutušta. Vain katujen nimitaulukot näytetäh, jotta olemma Venäjän puolella – niitäki venäläisen on vaikie lukie – Ulitsa Perttunena (Perttusen katu).

Vuokkiniemen šuomelais-karjalaini koulu on ainut pieni keškikoulu Venäjällä. Tiälä opaštuu 39 opaštujua ta ruatau 11 opettajua, šen lisäkši on vielä päiväkotiryhmä. Lapšie opetetah tavallisen venäläisen šivissyšohjelman mukah. Kuitenki tiälä voit käyttyä turistija, šentäh kun kaikki täššä koulušša toimiu niin, kuin et niä muuvvalla venäläisissä kylissä.

Lännen vaikutuš

Vuokkiniemen koulun johtajalla Valentina Lipkinalla on muotikaš kapmauš – yheltä puolelta tukka on oikein lyhyt, toiselta – pitkä. Tänäpiänä Valentina matematiikkaopaštajan ieštä vetäy tuntie yhtehisen luokan lapšilla (luokka, kumpasešša oli kolme opaštujua yhissettih luokkah, kumpasešša oli kakši opaštujua). Koulušša melkein kaikki luokat on yhissetty, šentäh kun opaštujie on vähän. Yhennellätoista luokalla opaštuu vain yksi poika, toisella – niise yksi. On luokkie, missä on kakšin, kolmin lapšin. Kaikista šuurin on viiješ luokka, šiinä opaštuu kymmenen lašta.

Tänäpiänä Valentina Aleksandrovna šelittäy uutta teemua. Hiän käynnistäy tietokonehen opaštajastolalla ta interaktiivisen taulun. Väliajalla mänemmä oppiretkellä.

Koulun puurakennukšet ollah kuin starinamaiset talot. Joka talon ulko-oven eteh on ašetettu jalaččien puhistamisharjat – ole hyvä puhissa kenkät, ennein kuin männä šiämeh. A šiämeššä voit riišuo jalačit – lapšet šukkasillah juokšennellah kouluo myöten ta issutah tuntiloilla. Luokkahuonehien ta käytävien šeinät ei ole piällyššetty. Pyörien puuhiršien tuokšu huimuau piätä. Joka rakennukšešša on vešša ta käsien kuivatuškoneh. Aulašša on juomavesišuihku, a urheilušalin yhteyveššä šuihku. Urheilušali on varuššettu nyrkkeilyö varoin – šiinä on mattoja, nyrkkeilyšäkkijä, nyrkkeilykintahie ta hammaššuojie. On šiinä treenaušlaittehie, tennis-stolie ta äšen fitbolie. Päiväkotipuolella šänkyt ollah muotoilušänkyt. Päiväunen jälkeh ne korjatah ta makuuhuoneh muuttuu tilajakši huonehekši, missä voit leikkie ta harraštua urheiluo.

Kaikissa ikkunoissa on šälekaihtimet. Luokkahuonehissa on tietokonehie ta koulušša toimiu wi-fi-yhteyš. Vaikka toičči varšinki kovan tuulen takie netti mänöy poikki. Lämmityški tiälä ei ole tavallini diiselilämmityš, a ”vihrie” – šuomelaiset on purattu kuuši loukkuo ta ašetettu geotermisie pumppuja. Perintehellisien oppiainehien ta enklannin kielen lisäkši lapšet opaššutah šuomen ta karjalan kieltä. Ennein oli vielä kantelehšoiton oppitunti, ka opaštajan šairauven takie še jouvuttih ottamah pois opaššušohjelmašta.

Ruokalašša lapšie šyötetäh kakši kertua päiväššä: huomeneš- ta päiväruoka. Koululaisien vanhemmilta ei ole konšana kerätty makšuja koulun tarpehih. Kaikki kulut makšetah koulun b’utžetista tahi sponsorien tuvella.

– Šuomelaisien kera meilä on ollun monivuotini lämminhenkini yhteistyö, Valentina Lipkina kerto. – Tämä kouluki oli rakennettu yhtehisen projektin mukah. Šuomen hyvänluajintajärještö rikeneh tuou meilä kirjutusvälinehie, järještäy pruasniekkoja ta kulttuuripitoja lapsilla. Šälekaihtimet ikkunoih niise šaima šuomelaisien tuvella, netin käyttöhki hyö annetah rahua... Mie olen nähnyn hyvin monta kyläkouluo ta melkein kaikissa niissä ulkohuonehet ollah pihalla, a meijän koulušša on vielä šuihkuki. Ta yhteheš kaikki mitä tarviččou! Oppikirjoja ta muuta oppianehistuo on riittäväšti. Ainut, mihi myö tarvičemma lisyä varoja ollah oppivihkot. Ka kešällä lapšet käyväh marjua poimimašša ta tienatuilla rahoilla oššetah niitä. Opaštajista ei ole puutehta. Meilä on oikein hyvät opaštajat, äšen kaupunkiloista nuoret ammattimiehet tullah meilä ruatamah.

Ei yksistäh šuomelaiset auteta kouluo. Auttau Koštamukšen malminrikaštamokombinatti. Konša kouluh piti šuaha pešualtahat, koulun johtaja kiänty kombinatin johtokunnan puoleh ta ne annettih rahua.

– Konša meilä mitä tarviččou, rupien eččimäh rahua ta ečin kuni en löyvä. Miula ei konšana tullun ieš ajatuštakana kyšyö rahua koulun tarpehih koululaisien vanhemmilta. Toičči šuan rahua paikallisešta b’utžetista, toičči sponsorit autetah... Kohta päiväkotih tuuvvah uuvvet urheiluvehkehet, meinuamma ašettua lapšilla pienen urheilukompleksin. Biologija- ta hiimijaluokkahuoneheh tulou kohta uutta kaluštuo...

Ka ei kaikki näytä niin starinamaiselta. Jo monta yritetäh šuaha urheilukenttä koulun eteh. Projektin mukah šitä vaššen pitäis šiirtyä šähköpylvähät, ka paikallini ičehallinto ei anna šiih lupua. Ka Lipkina ei meinua antua periksi, lapšilla pitäy harraštua urheiluo verekšeššä ilmašša!

– Vuokkiniemen paikallishallinnolla myö olemma šilmätikkuna, koulun johtaja kertou. – Myö aina mitänih tarvičemma, aina mitänih kekšimmä.

Vuokkiniemen opaštajien palkat ollah alla 30 tuhatta rupl’ua. Koululaisilla, mit opaššutah hyvin šuomelaiset makšetah stipenti – joka vuosi koulun parahat opaštujat šuahah palkintona euroja. Šumma ei ole šuuri – 20 euruo, ka lapšilla še merkiččöy äijän. Valentina Lipkina ta muut koulun opaštajat käytih Šuomen kouluissa vaihtamašša kokemušta. Vapua ta yštävällini ilmapiiri tuntiloilla šuurešti vaikutti heih.

– Lapšet issutah niin, kuin heilä on mukava ta tunnin aikana voijah esittyä opaštajalla eri kyšymykšie. Myö niise ottima šemmosen tavan käyttöh, kuitenki aina šeuruamma, jotta opaššušohjelma olis šuoritettu. Meilähän on oppišuunnitelma, kumpaista meijän pitäy piteliytyö. Staraičemma kuitenki, jotta opaššuš olis mielenkiintoista. Monet tunnit männäh leikkimuotosina, a yläluokkalaiset harraššetah tutkimuštoimintua.

Istorijan jatkuo lukekkua Oma Mua -lehen nro:issa 14 ta 15

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *