Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Karjalan kielen statussi: il’l’usijoja ta realija

Vuoteh 2025 männeššä karjalaisien luku voit laškie šillä tašolla, jotta karjalaiset voit liittyä vähälukusien kantarahvahien listoilla. Kuvašša “Periodikan” ruataja Alina Čuburova ta karjalaisen folklorin tutkija Valentina Mironova pakautellah Lehtan kylä // Kirjuttajat: Ol’ga Smotrova

“Jottako kokonaisen kanšanošan pitäy enšiksi kuolla, jotta šiitä tekopyhä muajilma vois valua krokotiilin kyynälie: voi mimmoni vahinko, mimmoni mänetyš... Eikä tulijan ajan ihmiset šuata ieš kuvitella, jotta tämä näytelty šynnintunto oli ollun šuuri valeh...” Näin, lainamalla Juakko Rugojevin Mečällä korvat järvellä šilmät -romanin kappalehta Karjalaisien kerähmön valtuutettujen neuvošton johtaja Tatjana Klejerova kiänty Karjalan halličukšen ta Neuvošton jäšenien puoleh. Yhteheš koko tämänkertani issunto tuntu melko huoleššuttavan šävyseltä. Pinnalla tuaš nousi karjalan kielen statussikyšymyš.

Issunnošša käsiteltih Karjalan kielen ta kulttuurin alalla ruatajien kulttuurilaitokšien toimintua. Vuuvven 2017 ruavoštah ta toimintašuunnitelmista šeloššettih Karjalan Kanšallisien kulttuurien keškukšen, Kantele-yhtyvehen ta Karjalan Kanšallisen teatterin johtajat. Hyvin äijä mitä on šuatu aikah, kehitetty uušie projektija, toteutettu erilaisie ohjelmie ta järješšetty monenmoisie tapahtumie. Karjalan piämieš Artur Parfenčikov kuitenki huomautti, jotta tašavallašša toimiu monta kanšallista kanšalaisjärještyö ta ušiemmalla niistä on šuuri potentiali, ka ne ei tiijetä mimmosie mahollisukšie ne voitais käyttyä hyväkšeh.

– Monet järještöt ošallissutah paikallisih projektikilpailuih ta vain hyvin harvat työnnetäh omie projektihakemukšie Presidenttigranttien kilpailuh. Toiset ei ruohita, toiset ei tiijetä. A šiinähän olis hyvä mahollisuš šuaha enemmän rahua ta toteuttua projektijah korkiemmalla tašolla.

Piämieš anto Karjalan kanšallisien kulttuurien keškukšella tehtäväkšeh tiijottua ta neuvuo kanšallisie kanšalaisjärještöjä näistä mahollisukšista.

Keškuštelun lämpöašte kohosi, kun pakina koški karjalan kielen statussie. Enšimmäistä kertua Karjalan kielen statussikyšymyš oli esitetty Karjalaisien enšimmäiseššä kerähmöššä 1991 vuotena. Tähä päiväh šuaten še ei ole šuanun myöntehistä ratkaisuo. Neuvošton jäšenet kyšeltih Kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministeriltä Sergei Kisel’ovilta, eistyykö jollaki tavalla tämä kyšymyš. Kisel’ovin šanojen mukah tašavallašša toimiu Laki karjalan, vepšän ta šuomen kielen valtijollisešta tuvešta:

– Olen hyväsisti tutkin šen ta mieleštäni še on pätövä ta kunnolla kehitetty, mi turvuau kaikkija aloja. Yhteiskunnan pitäy aktiivisemmin ruatua tämän lajin mukah kielen kehittämisalalla, karjalan kieltä pitäy paissa perehissä. Ta još myö rupiemma iellähki aktiivisešti eistymäh tätä šuuntua, niin voit tulla šemmoni aika, konša myö ihan oikiešti tarvičemma ta voima vuatie karjalan kielellä valtijollista statussie.

Nuori Karjala -järještön johtaja Aleksei Tsikarev kuitenki vaštasi šiih, jotta kehitetty laki on tovellahki hyvä, ka ei še aina käytännöššä toimi. Esimerkkinä Tsikarev toi viime vaalikampanjan, konša alovehelliseh vaalikomissijah tuli ehotuš kiäntyä iäneššyšlistat kanšalliskielillä, ka šitä ei otettu huomijoh, šanuon, jotta šiinä ei ole tarvehta, šentäh kun kaikin maltetah venäjän kieltä.

Šanakši, Venäjän Tietoakatemijan Kielitietoinstituutin asientuntijat oli luajittu ennuššuštutkimuš, min mukah vuoteh 2025 männeššä karjalaisien luku laškou šillä tašolla, jotta karjalaiset voit liittyä vähälukusien kantarahvahien listoilla. Täššä valošša nuo vuosie takaperin Juakko Rugojevin kirjuttamat šanat kuuloššetah aivan ennuššukšellisilta.

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *