Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

”Miun huavehen kaupunki” Petroskoissa

Kanšallispukujen paraatissa enšimmäisinä aššuttih kadeetit, kasakit ta karjalaiset. // Kirjuttajat: Inna Gokkojeva

Festivali avattih kanšallispukujen paraati ta presidentin kadettiopiston opaštujien juhlatanššijaiset, kumpasih otti ošua noin šata henkie.
Pruasniekan mänöjä piettih Petroskoin Kirovin aukivolla ta Nuoruš-stadionilla. Yli 30 eriaiheista kenttyä tarjottih mukavie ohjelmie, kilpailuja ta muasteri-oppija petroskoilaisilla ta kaupunkin vierahilla. Tiältä löyty äijän mukavua kuin lapšilla, šamoin ni aikuhisilla.
Festivalin pitoajakši Kirovin aukivo muuttu kaupunkiksi, missä oli monta katuo ta joka kavulla oli oma nimi. Nimen mukah juhlan ativot heti piäštih šelvillä, mitä hyö tällä kavulla nähäh. Patriottisella kavulla šai tutuštuo teini-ikähisien Pohatterivartijo (Bogatirskaja zastava) -klubin ta šota-istorijallisen Vartija (Stražnik) -klubin toimintah. Käsityömuasterien kavulla šai nähä, mitein erilaiset käsityöt šynnytäh ta i oštua niitä. Kirjakävelykavulla ruato Karjalan kanšallisen kirjašton šiirtyjä tieto- ta kirjaštokompleksi – Kibo. Kanšallisella kävelykujalla Karjalan kanšalaisjärještöt tutuššettih pruasniekkarahvašta oman kanšan kulttuurih ta kieleh.
– Tämänkertasešša pruasniekašša karjalaista kulttuurie esitettih Karjalan Rahvahan Liitto, Priäžän Mylly-šiätijö ta vanutušmuasteri Jelena Kuz’mina Čalnašta, KRL:n johtaja Natalja Vorobei šano.  – Meijän järještön Kajahuš-folklorijoukon artistat näytettih karjalaisie tanššija ta piirileikkijä šekä kerrottih karjalaispuvuista. KRL:n johtajana mie kerroin järještön toiminnašta, karjalan kielen kurššiloista, Oma pajo -kuorošta ta tulijista tapahtumista, mitä myö piemmä Petroskoissa. Lapšilla ylen mielty liimata karjalaisie lippuja ta arvella karjalaisie arvautukšie. Oikeista vaštaukšista myö antoma pikkaraisie lahjoja.
Mylly-šiätijön aktivistit paissettih keitinpiiraita ta kalittoja ta myötih niitä priäžäläisien alottehien hyväkši. Tällä kertua tytöt kerättih 5300 rupl'ua, mitä käytetäh priäžäläisien kolmen projektin toteuttamiseh. Priäžäläisien paissetut piirakat oltih niin makiet, jotta monet pruasniekan vierahat vielä i kyšyttih niijen reseptija omah reseptikirjah. Čalnan käsityömuasteri Jelena Kuz’mina näytti rahvahalla, kuin voit luatie villatuottehie kuivašta villašta. Tämä käsityö tulou vain šuositummakši, vet’ tällä keinoin šuau luatie ainutluatusie leluja, koruja ta muistoesinehie.
Passipuo festivalin järještäjillä, jotta kučutah karjalaisie kertomah meijän muan ikivanhoista perintehistä. Ka šamalla tahtosima huomauttua järještäjillä, jotta hyö kučuttais vieläi vepšäläisie ta šuomelaisie. Vet’ pruasniekkarahvahan joukošša on ylen äijän kantakanšojen etuštajie. Monet ket tultih meijän luo, kerrottih omista karjalaisista juurista ta toičči i vaššattih karjalakši. Myö, tašavallan kantakanšat, tahomma olla näkyvissä omalla Karjalan mualla.

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *