Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Kuusamon karjalaini kaiku

Kurššilaiset runonlaulaja Marina Takalon paččahan luona. // Kirjuttajat: Kuvat: Galina Lettijeva, Jevgeni Karakin

Opetušohjelmat ta -materialit valmissetah Karjalan Rahvahan Liiton toimihenkilöt Valentina Karakina, Ol’ga Karlova ta Jevgeni Karakin. Paikalliset vaštahottajat, šuomelaiset tai karjalaiset, taritah lisyä ohjelmua.

Eri vuosina kurššilaiset on opaššuttu Nurmekšešša, Joenšuušša ta Kuusamošša, Jyškyjärveššä ta Kalevalašša, Puatenešša ta Piäjärvellä, Kemissä ta Vuokkiniemeššä, Kiestinkissä ta vieläi tverinkarjalaisien Kozlovošša. Tänä vuotena vienankarjalan kielen ta kulttuurin kurššit piettih Kuusamošša. Ohjelmua, kuten aina, oli niin äijän ta še oli niin monipuolini, jotta ihan pitäy kertuo tarkemmin päivä päivältä.

Šuuri porukka keräyty opiston luventošalih ta šiitä še alko. Tutuššuttih ta esitettih jokahini iččieh. Meikäläisie oli kakšikymmentä henkie ta šuomelaisie oli šeiččemen pl’us yksi. Tällä pl’ussalla oli aivan omua ohjelmua, mainičen šiitä myöhemmin. Opaštujilla juattih opetušmaterialit ta ohjelmat. Kurššiohjelma totesi, jotta ei tänne ole tultu haikotteliutumah. Še oli tarkka, tiukka ta monipuolini. Kello yhekšäštä kello šeiččemehtoista oli kaikenmoisie opaššuštilaisukšie, luventoja, filmijä, lukomista, harjotukšie tahikka tutuštumiskäyntijä.

Avajaisissa rehtori Kari Kantola kerto Kuusamo-opistošta. Kanšanopisto oli peruššettu 1909 vuotena. Šiinä oli opaššuttu hyvin monet vienalaiset, kun kanšalaisšovan aikana oli tullun 11 tuhatta pakolaista Karjalašta. Nykyjäh Kuusamo-opistošša on monenlaista koulutušta. Meijän aikana šielä oli jooga-kurššit, nahkalaukku- ta kenkäompelukurššit, filmikurššit. Meilä näytettih mainijo luonto-filmi eläimistä ta lintuloista, mimmosie ei ole enyä Europašša.

Irma Aleksejeva oli luatin elokuvan Vuokkiniemen 2017 kielikurššiloista. Šiinä moni ilokšeh ta huvikseh šai nähä iččieh.

Opaštajat Valentina Karakina ta Ol’ga Karlova kerrottih Pertti Virtarannašta professorin šyntymän 100-vuotispäivän merkeissä. Šiitä hyö näytettih filmie tunnettun karjalan kielen tutkijan ta taitajan matoista, konša hiän käveli vienankarjalaisie pakauttelomašša.

Akatemikko Virtarannan kuusiošani karjalan kielen šanakirja on tuttu ušiemmalla kielenkäyttäjällä. Opaštajat koroššettih, jotta ilman näitä šanakirjoja karjalan kieli olis laiha nykyjäh.

Murkinan jälkeh kurššilaiset juattih kahteh ryhmäh. Toini ryhmä tutki tietokonehilla juštih näitä šamasie tietošanakirjoja, ta toisešša luokašša luvettih kaikenmoisie taikoja karjalaisešta kiukuašta.

Joka ryhmäššä oli enšikertalaisie kurššilaisie tai niitä, ket ollah oikein kokenehie ičeki kielen opaštamisešša. Ta še oliki hyvin ruattu.

 

Lisyä kielikurššiloista lukekkua Oma Mua -lehen numeroissa 26.–28.

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *