Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Lihoslavlin kotišeutumusejon yllätykšie

Heposen muotosešta kauhašta juotih kaljua tahi olutta // Kirjuttajat: Uljana Tikkanen

Missä kaupunkin vieraš voit tutuštuo paikalliseh kulttuurih? Tietyšti, hiän voit lähtie musejoh. Lihoslavlin musejo šijoutuu istorijallisešša rakennukšešša, 1800-luvun lopušša še oli kauppiehan Mihail Šaliginin talo. Šen enšimmäiseššä kerrokšešša oli leipomo, missä myötih leipyä, pullat ta makijaisie. Nyt tiälä ei ole verekšen leivän tuokšuo, ka tuokšuu vanhoilla esinehillä ta puuvehkehillä. Še on Karjalaini kanšallini kotišeutumusejo.

– Meijän musejo oli peruššettu vuotena 1931, ka šotavuosina, pommitukšien aikana še oli hävitetty, mitätä ei jiänyn. 1970-luvulla še avattih uuvveštah Kanšanmusejona ta vuotena 2011 myö šaima Karjalaisen kanšallisen musejon statussin, kerto musejon johtaja Jelena Romanova.

Šovan aikana Lihoslavlissa oli šuurie pommitukšie, šentäh kun tiälä oli rautatieašema. Musejošša on šäilyn rel’ssan kappaleh, missä näkyy pommin jälki. Tverin alovehen karjalaisien kylien rahvaš lähetettih evakkoh, kylät jiätih tyhjiksi, ka ei oltu hävitetty. Kylissä šäily vanhoja esinehie, kumpasie musejon ruatajat kerättih uuvvissettuo musejuo varoin tutkimušmatkojen aikana.

Nyt musejon šiätijöššä on noin viisituhatta vehkehtä. Näyttelyissä on esitetty vain 700 esinehtä. Mitein niitä käytettih šuau nähä vanhoista 1900-luvun alušša luajituista valokuvista.

Musejošša käyveššä voit šyntyö äijän kyšymyštä: Mintäh stolalla ollah šuksien muotoset jalat? Mintäh kauha on heposen muotoni? Mitein on luajittu hieno valkie kate ta kuin äijän aikua mäni šitä ommellešša? Mitä varoin on tämä pieni lapie?

Musejon ruatajat ollah ylpiet, jotta heijän musejošša on šemmosie vanhoja vehkehie ta miellelläh kerrotah niistä:

– Stolan jalat ollah niin kuin šukset, šentäh kun miehet pietih huolta omista akoista ta ašetettih stola pienillä šukšiloilla, jotta naisilla olis helpompi še šiirtyä. Heposen muotosešta kauhašta juotih kaljua tahi olutta. Heponi oli arvošša, vet še on šuuri apulaini peltoruatoloissa. Kate on näyttelyn helmi. Še on ommeltu lankašta nieklalla. Tämä tekniikka nyt on unohettu, a ennein nerokkahat neiččyöt ommeltih šilla tavoin pikkuskuatterija. Tämä kate on šuuri ta neiččyöllä mäni noin kolme vuotta šitä ommellešša. Pienellä puisella lapiella kiännettih kakkaroja tahi šulččinoja riehtilällä, šamoin še autto kenkie luaties’s’a tahi šukkie paikkuas’s’a. Ka juuri tällä lapiella terotettih viikattehie. Šen pinnalla on pienie reikie, kumpasih tarttu hiekka ta lapiella terotettih viikatehta pellolla ruatuas’s’a.

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *