Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Šalomailla ta tutkimukšen valtateillä

2. Seminarissa Šanteri Lešosen šai Karjalan Šivissyššeuran kunnivomerkin Eeva-Kaisa Linna käsistä. // Kirjuttajat: Kuva otettu vk.com/domderevnivoknavolok

Vuokkiniemen Kataja-folkloriryhmä otti vaštah vierahie tervehyšrunolla ta pienellä lauluohjelmalla. Seminarin ošanottajien joukošša oltih filosofijan magisteri Marja Torikka, professori Pekka Laaksonen ta filosofijan lisensiatti Jouni Alavuotunki. Kuuntelijie tuli nuapurikylistä, Koštamukšešta, Petroskoista ta Šuomešta.

Seminarin avajaisissa Karjalan Šivissyššeuran johtaja Eeva-Kaisa Linna tervehti vierahie ta šaneli Virtarannan šuavuššukšista ta akatemikon ruavon merkitykšeštä:

– Pertti Virtaranta oli monella tavalla šuuri ta merkittävä henkilö. Monipuolini, ei vain Karjalan ta karjalaisuon tuntija, ka šamoin mieš, kumpani tutki, kirjutti, loi uutta. Hiän jätti jälen šuomen kielen ta kirjallisuon yliopisto-opaššukšen kehittäjänä, murrehtutkijana, karjalan kielen tutkijana ta šanakirjan pitkäaikasena piätoimittajana, amerikanšuomen tutkijana, nauhotušarhiivan luojana, ulkomuan lehtorien toiminnan kehittäjänä, ulkomualaisilla šuunnatun šuomen opaššukšen alkuhpanijana – kaikki tämä on Virtarannašta.

Virtaranta šuoritti valtavan miärän tutkimuš- ta šäilytyšmatkoja karjalaisien luo. Niijen matkojen tulokšena on šatoja tuntie nauhotukšie ta kirjojen levie luvettelu. Pohattua materialie nyt käytetäh eri alan tutkijat. Filosofijan magisteri Marja Torikka valmisti esitykšen akatemikon tutkimušmatoista. Hiän monta vuotta ruato Virtarannan kera kuušiošasen karjalan kielen šanakirjan toimitukšešša.

Karjalan kielen murtehie nyt šuau löytyä šuurešta karjalan kielen šanakirjašta. Ruato alko 1930-luvulla ta loppu jo Virtarannan kuoloman jälkeh vuotena 2005. Virtaranta ruato toimitukšešša eläkkeheh ili vuoteh 1983 šuaten. Konša Pertti Virtaranta tuli šanakirjan toimittajakši, hiän tuttavuštu karjalan kielen kaikkih murtehih.

Seminarin viimesenä esitykšenä oli Jouni Alavuotunkin kertomuš Kuusamon kanšanopiston enšimmäiseštä kurššista. Opiston perušti karjalaini kauppieš Paavo Afanasjev-Ahava ta kurššilaisiksi valittih karjalaisie. Alavuotunkin kertomušta korissettih valokuvat.

Seminarih keräytynyöt ihmiset koroššettih, jotta tapahtuma oli hyvin mukava, šentäh kun šiinä oli äijän uušie tietoja.

– Milma oikein kiinnošti seminari, šentäh kun iče tiesin Pertti Virtarantua. Konša mie opaššuin Petroskoin yliopistošša, Virtaranta tuli ta luki meilä šuomen kieltä. Toisen kerran tapasin hänet 1990-luvuilla, konša hiän vieraili meilä kakši päivyä. Hiän oli kiinnoštun karjalan kieleštä ta hänellä oli erittäin hyvä muisti, kerto Galina Vatanen, Vuokkiniemen kešikoulun entini šuomen kielen ta istorijan opaštaja.

 

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *