Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Šynty Aunukšešša Johoran poika…

Tatjana Romanova esittäy Zinaida Dubininan karjalakši kiäntämyä Karjalan Pyhät -kirjua. // Kirjuttajat: Irina Zaitseva

Tuttavuštumini Brendojevih alko Aunukšen kirjašton šeinissä, vielä ennein festivalin virallisie avajaisie. Laitokšen ruataja Tatjana Romanova kerto runoilijan omašta kirjaštošta. Brendojevin kirjojen joukošša on Juakko Rugojevin, Pertti Virtarannan ta muijen kirjailijien lahjottamie ta allakirjuttamie kappalehie.

– Tämä kirjašto ilmešty meilä vuotena 2017. Brendojevin korttierin oštanut mieš löysi šieltä kirjoja ta toi kirjaštoh, tietämättä kellä ne kuuluttih ta niijen arvošta, kerto Tatjana Ivanovna.

Kirjaštošša on esitetty Brendojevilla kuulunuita esinehie: painokoneh, työkirjan kopijo, valokuvie, muotokuvie, kirjasie, männyijen vuosien lehtikirjutukšie.

Šuahakšeni tietyä festivalin istorijašta mie kiännyin kirjašton ruatajan Galina Fedulovan puoleh:

– Kaikki alko vuotena 1991, enšimmäisen karjalaisien, šuomelaisien ta vepšäläisien yhtehisen kerähmön jälkeh. Kirjaštoh alko tulla ihmisie, kumpaset oli kiinnoššuttu karjalaisešta kulttuurista ta kielen šäilyttämiseštä. Šilloin myö kiäntymä Vladimir Brendojevin perinnön puoleh. Enšin järještimä hänen tuotannollah omissettuja iltoja, ka vuotena 2000 tuli ajatuš šuuren pruasniekan järještämiseštä, mi auttais karjalan kielen ta kulttuurin kehittämistä. Enšimmäini festivali piettih vuotena 2001.

Festivali ei ole yksipäiväni pito. Ympäri vuuvven šen puittehissa pietäh erilaisie tapahtumie: lapšien ta aikuhisien luomiskilpailuja, näyttelyjä, karjalankielisie kokoukšie, konferenššija ta muuta. Vuotena 2002 peruššettih Brendojevin palkinto. Palkinnon tarkotukšena on kannattua nerokkahie ihmisie ta noššattua heijän luomisintuo. Še myönnetäh joka vuosi. Nykyjäh on 17 palkinnon šuajua. Palkinto annetah livvinkielisillä kirjailijilla.

Perintehen mukah, festivali avattih Vladimir Brendojevin talon luona. Hänen muistolauvalla lašettih kukkie. Festivalin ošallistujie ta vierahie tervehittih Karjalan kanšallisušpolitiikan ministerijön kantarahvaien ošašton johtaja Jelena Migunova, Aunukšen piirin hallinnon piämieš Sergei Prokofjev, Aunukšen karjalaiset -liiton johtaja Vladimir Lukin, runoilijat Georgi Černobrovkin ta Zinaida Dubinina. Zinaida Timofejevna pakasi iärettömäštä kiitollisuoštah Vladimir Brendojevilla, kumpani šai noušuh karjalaisen runouven, kielen ta ičetajunnan. 

Avajaisien jälkeh halukkahat lähettih kalmismualla panomah kukkie runoilijan hauvalla ta muistelomah armašta ihmistä. Omahisien ta tuttavien muisselmien mukah Brendojev oli kirkaš ihmini. Koko elämäh hiän oli uškollini omalla karjalan kielellä ta arvošti šen kaunehutta ta rikkahutta. 

Myöhemmin kouluissa ta sosialikeškukšešša oli järješšetty tapuamisie Karjalan kirjailijien ta runoilijien kera. Niih ošallissuttih Nikolai Zaitsev, Aleksandr Saveljev, Jelena Pietiläinen, Zinaida Dubinina, Vera Larionova, Ivan Savin ta Marija Trofimova. Zinaida Dubinina ta Marija Trofimova kerrottih 4. luokan opaštujilla karjalaini starina, kiännettih pienie runoja lapšien kera, a lopušša kuulu Zinaida Dubininan kiäntämä kaunis laulu kotišeuvušta. Šen jälkeh kirjaštošša näytettih karjalaisien muanruatajien naisien pukuja ta piettih Rodih Aunukses Johoran poigu -nimini interaktivini oppimatka.

 

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *