Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Unohtumatoin matka Puanajärven puistoh

Kiestinkin karjalaisien kultturišeuran porukka Puanajärven kanšallisešša puistošša. // Kirjuttajat: Galina Kundoz’orova

Erikoisen liikuttavana oli mainijo lyhyt filmi luonnošta, min kaččoma keškukšešša. Filmin luatijana on šuomelaini valokuvuaja Petteri Sario.

Kohta jatkoma matkua ielläh. Oli niin hyvä mieleštä, jotta himotti laulua. Vaikka autobuššimatka oli melko pitkä (laivah šuaten 82 km), ka matalla šaima nähä äijän mukavua, mistä opaš kerto meilä. Oli mielenkiintoista kuunnella Tat’t’anua, šentäh kun hiän tietäy ylen äijän ta šuattau mukavašti kertuo. 

Puiston pinta-ala ei ole šuunnillen kovuan šuuri (104473 hehtarie), ka tämän alovehen luonto on ylen pohatta ta monipuolini. Puhtahat jovet, vuarat, harvat elukat, šyvät järvet ta äijän kašvija, mit kuulutah Ruškieh kirjah. Eryähillä puiston männyillä on jo 600 vuotta. Oppahan šanojen mukah tiälä eletäh taigan perintehelliset elukat: kontiet, hukat, ahmot, ilvekšet, revot ta jänikset. Ei ole mahollista kertuo kaikkie, mitä olima kuullun ta nähnyn. Kirkkahana kuvana on jiänyn muistih opašretki vanhah Vartijolammen kyläh. Tatjana Jegorovna oikein halusi näyttyä meilä tämän paikan – eikä šattumalta. Tiälä on aivan erikoini energetikka. Alkuperäni hil’l’aisuš. Ympärillä – avarat kaunehet nurmet.

Aštuma puiseh musejotaloh. Ei voi šanoilla välittyä šitä ilmapiirie. Tiälä kaikki on luajittu niin kuin oli ennein vanhah. Puhašta ta kaunista. Ilmaki tiälä on erikoini. Äkkie, niin kuin joistaki loittosista ajoista, meijän eteh ilmešty tämän talon šolakka emäntä kaunis karjalaini puku piällä. Hiän kerto meilä täštä paikašta ta mukavista ihmisistä, kumpaset aikoinah oli eletty tiälä. Šaima muissokši lahjanki – Oulanka-kyläštä juuriltah ollehen Osmo Borodkinin mualaušbukletin.

Tuaš jatkoma matkua kohti Puanajärvie. Še on melko šuuri, 25 kilometrin pitkä, noin kilometrin levie ta 128 metrin šyvä järvi. Vesi šiinä on ylen puhaš. Myö kulkima pienellä Oulanka-laivalla. Ihailima kaunehie, kummallisie rantoja ta vuaroja. Ajoma Ruskiekallivon šivučči. Kallivo on ruškievärini, šentäh kun šiinä on äijän ruatamalmie. Ruškiekallivo kohuou 60 metrin korkeuvella järven pinnašta. Nyt myö tiijämmä, jotta Oulanka-joki virtuau Puanajärveh kanšallispuiston itäpuolella. Autobuššilla myö kulkima šivučči Nuorunen-tunturie ta Tatjana kerto meilä šiitä. Še on Karjalan kaikista korkein vuara (576 metrie merenpinnan yläpuolella) Näkimä Kivakka-vuaranki. Še on vähän matalmpi – 499 metrie. Tältä vuaralta avautuu näky Koutajärvellä päin.

Joka vuosi Puanajärven puistošša käyt tuhanšie turistija. Tiälä oli aikoinah käynyn šuomelaini taiteilija Akseli Gallen-Kallela, kumpani on tullun tunnetukši Kalevala-mualaukšista. Gallen-Kallela perehineh eli jonkin aikua Mäntykošen lähellä ta tiälä hiän mualasi omie tunnetukši tulluita mualaukšie: Mäntykoški ta Puanajärven paimenpoika.

Mäntykoški on tovella luonnon uarreh. Še tuntuu starinamaiselta: elävä, puhaš ta kovašti humisija. Ei voinun olla kaččomatta ta ihailomatta tuota kaunehutta ta valtavan vesivirran huminua. Tatjana kerto, jotta kylpömini košen veješšä on ylen tervehellistä. Hiän ičeki näytti meilä esimerkin ta čukelti veteh. Meijän joukoštaki löyvyttih rohkiet. Aivan mahtava tunne! Tuntu ihan täyši šulautumini luontoh.

Tämä matka oli tovella mielenkiintoni ta mukava. Tatjana Jungina šelitti, jotta puiston ruatajat pietäh šilmällä puiston ainutluatusen luonnon šäilymistä. Turistija varoin on luotu tarpehelliset olot: on mökkijä, šaunoja, teltta- ta ropivopaikkoja šekä äijän muuta turistien mukavutta varoin.

Kotimatalla läksimä jo myöhäh illalla. Kaikilla oli hyvä mieli ta koko ajan lauloma. Tämä erinomani matka jiäy meijän muistih koko ijäkši. Šuuret passipot meijän oppahalla Tatjana Jegorovna Junginalla, autobuššin šohverilla Nikolai Morozovilla šekä laivan kapitanilla Valeri Kononovilla. Toivotamma teilä lujua tervehyttä ta mäneššyštä elämän taipalehella.

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *