Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Karjalan kieleššä kylpömäššä

Kielenkirju -etnokulttuurikeškukšen asientuntija Natalja Savina kerto Korzan 100-vuotisista taloista venäjäkši, Jessoilan karjalaini Irina Amosova (etempänä) heti kiänti kaikki pakinat karjalakši. // Kirjuttajat: Natalja Vorobei

Matka oli toteutettu Karjalan Rahvahan Liiton Karjalan kanšallisliikkehen 30-vuotispäivyä vaštah -projektin rajoissa, mi šai Karjalan Kanšallisušpolitiikan ministerijön tukie. Kyytissä oli Karjalan Rahvahan Liiton aktivistija ta karjalan kielen kurššien opaštujie. Yhteheš 28 henkie.

– Karjalan Rahvahan Liitto ušeičči järještäy matkoja karjalaiskylih ta ne matat aina onnissutah, järještön johtaja Natalja Vorobei šano, – kyläläiset hyvällä mielellä otetah meitä vaštah ta valmissetah meilä karjalankielini ohjelma. Kaupunkilaiset puoleštah šuahah nähä millä karjalaiskylät eletäh ta mimmosie huolija karjalaisilla on.

Tällä kertua myö enšin kävimä kaččomašša Jessoilan ta Korzan nähtävykšie. Niijen luvušša oli Paraskeva Piätincän časoun’a, min pihalla ei niin ammuin oli ašetettu muistolauta KRL:n aktivistilla, karjalan kielen tietäjällä ta kannattajalla, oman muan patriotilla Zoja Saveljevalla. Pruasniekkapäivänä meijän vielä i onnistu piäššä časoun’an šiämeh ta virittyä tuohukšet.

– Šuurena yllätykšenä meilä oli še, jotta täššä časoun’ašša tuohukšilla ei ole mitänä miärättyö hintua, Galina Mihailova kerto, – rahvaš pantih aštieh šen verran rahua, min verran voitih antua.

Časoun’ua kačottuo vierahat ajettih Korza-kyläh, missä paikallini eläjä ta Kielenkirju-etnokulttuurikeškukšen asientuntija Natalja Savina kerto kylän istorijašta šekä näytti Korzan maisemie ta istorijallisie puurakennukšie. Petroskoilaisilla erikoisen mielytti Korzan kylyranta, missä šeisou rinnakkah 17 kylyö.

– Korzašša ei ole järvie eikä jokie, vain kaivettuja kaivoja ta hetteitä, opaš kerto. – Rahvaš oli iče kaivettu oja, kumpasen rannalla noššettih omat kylyt. Miun kyly niise on tällä rannalla, matka kylyštä kotih on višših 200 metrie. 

Kävelymatan jälkeh meijän joukko tuli Jessoilan kulttuuritaloh, missä emännät juotettih meitä čäijyllä ta šyötettih kalitoilla ta šankiloilla. Šiitä Jessoilan karjalaiset esitettih karjalankielini ohjelma lauluineh ta paikallistarinoineh.

– Konša hyö karjalakši paistih, mie vähä mitä šain šelväkši, ka kuiteski enemmän kuin viimevuotisen matan aikana, karjalan kielen opaštuja Marija Kudr’avtseva kerto. – Karjalaiset paissat ylen teräväh! Ka karjalan kieli kuuluu heijän šuušta makielta ta lämpimältä. Šitä vain kuuntelisin ta kuuntelisin.

Karjalan Rahvahan Liiton halličukšen puolešta kiitämmä Jessoilan alaošašton aktivistija Galina Vasiljevua, Irina Amosovua, Tamara Petrovua, L’udmila Testovua ta muitaki lämpimäštä vaštahotošta ta mukavašta ohjelmašta. Vuotamma teitä KRL:n 30-vuotisjuhlah Petroskoih.

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *