Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Punašuomelaiset Karjalašša

Uuši Punašuomelaiset -näyttely on hyvä mahollisuš šelailla tašavallan istorijan vähätuttuja šivuja. // Kirjuttajat: Sergei Karpov

Näyttely on omissettu kanšalaisšovan alun 100-vuotispäivällä šekä Šuomen 1918 vuuvven kanšalaisšovalla. Še kertou niin šanotuista “punašuomelaisista”, Puna-kuartin šotamiehistä ta poliittisista pakolaisista, kumpaset Šuomen vallankumoukšen tuhuomisen jälkeh mäntih pakoh Neuvošto-Karjalah. Aivan eri lailla kehityttih näijen ihmisien kohtalot. Niijen joukošša oli kuin mäneššykšellisie virkamiehie, kulttuuri- ta opaššušalan toimihenkilöjä, šamoin ni ihan tavallisie ruatajie. Monet näistä šuomelaisista 1920–30 -luvulla oli šuurešti vaikutettu Karjalan tašavallan valtijolliseh järješšelmäh šekä talouven ta kulttuurin kehitykšeh. Myöhemmin valtava oša niistä joutu “Šuuren terrorin lihamyllyh” – yhet oli ammuttu, toiset kuoltih tautiloih karkotukšešša.

– Edvard Gylling, Kustaa Rovio, Otto Kuusinen, Valter Valli, Toivo Antikainen, Adolf Taimi – nykyset nuoret vähä mitä tiijetäh näistä ihmisistä. Kokonaisen šuuren aikakauven dramattiset tapahtumat on jouvuttu hämärän peittoh. Tämä näyttely on mahollisuš myöššyttyä nämä nimet istorijallisen muiston ošana, Kanšallisen musejon johtaja Mihail Gol’denberg šelitti.

Näyttelyn idejan alkuhpanijana oli Kanšallisen musejon asientuntija, istorikko Mihail Dankov. Petri Šuuren aikakauven pitkäaikasena tutkijana Mihail vertuau Karjalan tapahtumie 1920–1930 -luvulla Petri Šuuren aikah:

– Kuin Petrin aikana Venäjä oli toteuttan šuuren läpimurron, šamoin ni Edvard Gyllingin aikana Karjala oli piäššyn vauhikkahašti kehittymäh. Oli luotu täyšin uuši talouš, alettih rakentua Kontupohjan vesivoimalua ta valtavie paperitehtahie. Ta kohta Karjalašta oli tullun esikuva länšimailla.

Näyttelyššä on esillä harvoja dokumenttija ta esinehie, kumpasie ei ole vielä konšana aikasemmin esitetty: henkilökohtasie veššoja, työvehkehie, kirjoja, dokumenttija tmš.

Uuši näyttely on yrityš näyttyä niitä ihmisie, kumpasie yhisti ideja paremman, ihantehellisen yhteiskunnan luomisešta ta ymmärtyä, mi vei heitä etehpäin – mitä hyö ajateltih, mitä arvoššettih ta mitä toivottih.

Näyttelyn luatijat toivotah, jotta šen ainehistot kiinnoššutetah monie ta voi olla, jotta innoššutetah ketänih tämän kauven šyväh ta šeikkaperäseh tutkimiseh.

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *