Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Vuokkiniemen koulu on kylän kulttuurikeškuš

Vuokkiniemen tyttöset juoššah tuntiloilla kouluh, 1942 v. Täššä koulun rakennukšešša lapšet opaššuttih vuosina 1935–1998. // Kirjuttajat: Kuva: Šuomen šota-arhiiva

Jo 160 vuotta vanhašša karjalaisešša Vuokkiniemen kyläššä lapšie on opaššettu lukomah ta kirjuttamah. Tällä šeuvulla, missä Elias Lönnrot kirjutti ihmisiltä Kalevalan runoja, luku- ta kirjutuštaito aina oltih arvošša.

Vuokkiniemeššä avattih kirikkökoulu 1858 vuotena. Opaštamisprosessin järještämiseštä vaštasi kylän pappi, kumpani iče piti tuntija. Šilloin kaikki opaššuš oli venäjän kielellä. Koulušša oltih uškontotunnit, kirikönlaulanta, kirjutuštunnit, arifmetiikka ta luventotunnit.

Vuotena 1898 Ylä-Kuittijärven kaunehella rannalla oli rakennettu koulun enšimmäini rakennuš. Yhen katon alla oltih šuuri valosa luokkahuoneh, opaštajanhuoneh ta opaštajan korttieri.

Vuotena 1915 kylän Čärkällä oli rakennettu toini koulurakennuš. Uuši koulu šai Čärkkäkoulu-nimen, a vanhua ruvettih šanomah Rantakoulukši. Koulušša opaššettih lukomah, kirjuttamah, annettih matematiikan peruštietoja, šekä tutuššettih muantietoh ta biologijah. Kaikki nämä tunnit veti yksi opaštaja. Vain uškontotuntija piti paikalliskirikön pappi.

Šiitä koulušša oli järješšetty 7-vuotini opaššuš ta vuotena 1934 tuli pakko eččie koululla uušie lisätiloja. Vuotena 1935 kolhoosi anto koululla uuvven kakšikerrokšisen talon, kumpasešša ruvettih opaštumah 5.–7. luokkien koululaiset. Koulun enšimmäisellä kerrokšella oli keittijö, ruokala, kakši opaštajien korttierie ta internatti Tollojoven, Ponkalahen, Pirttilahen ta toisien kylien opaštujilla. Toisella kerrokšella oltih luokkahuonehet.

Alkeisluokkien koululaiset jatettih opaštumista kahešša vanhašša rakennukšešša. Šiih aikah koulušša oli 191 opaštujua.

Vuotena 1935 koulušša oli enšimmäini 7. luokan piäštö, še oli šuurena tapahtumana koko kylällä, vet tovissukšet koulun lopettamisešta šuatih 40 nuorta poikua ta tyttyö Vuokkiniemeštä ta lähikylistä. Niijen luvušša oli Pekka Perttu.

Vuoteh 1937 šuaten lapšie opaššettih šuomen kielellä. Šovan vuosina opaššušprosessi ei loppun: lapšie opaššettih opettajat Šuomešta.

1990-vuosina alko uuvven kolmirakennukšisen puukoulun rakentamini, kumpani on luajittu karjalaisen mallin mukah. Ta vuotena 1998 uuvven koulun ovet oli avattu opaštujilla. Vuokkiniemen koulun opaštajat ruatah Koulu on kylän kulttuurikeškuš -ohjelman mukah. Koulun kolmešša rakennukšešša ollah luokkahuonehet, juhla- ta urheilušali, kirjašto, päiväkoti, tietokonehluokka, ruokala.

Tänäpiänä koulušša opaštuu 35 opaštujua. Heijän kera ruatau 10 opaštajua. Koulun johtajana on Valentina Aleksandrovna Lipkina.

 

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *