Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Kekri Piäjärveššä ta Vienan virran hommie

Yheššä laulamma karjalaisie lauluja, haitarilla šoittau Katerina Kuranova. // Kirjuttajat: Anni Vlasova

Tällä kertua tilaisuon pitimä uuvvešša “Karjalaisen pirtin” tilašša, missä šijoutuu musejo ta missä rupiemma pitämäh karjalaisie kurššija ta pakinaklubie. Tähä hommah on männyn koko vuosi. Enšiksi piti puhistua huonehen late lijašta ta ruoštehešta, kun šielä ennein oli koulun autoluokka. Apuna šilloin oltih koulun volont’orit, johtajana Antonina Zatsepina. Piti vapauttua huoneh romušta, mualata šeinät ta laki, vaihtua šähkölamput ta kaapelit, löytya lisyä škuappie, stolie. Tilasima lisyä skammijaki, lautoja niihi anto yrittäjä Dmitri Kabanov. Sergei Potapov rakenti kiukuan mallin, korjasi ikkunat. Lisäyty musejon näyttelyesinehie. Naiset kuvottih mattoja skammiloilla.

Enši kertua onnistu näyttyä presentatijon omašta viime vuuvven ruavošta uuvvella videoprojektorilla, kumpaseh olemma kerännyn varoja nellä vuotta. Kiitämmä šiitä Ape Niemistä, Pudasjärven Kesseli-järještön johtajua.

Monilla meijän Vienan virta -järještön aktivistiloilla oli mukava kuulla ta nähä iččie. Monipuolista työtä onnistu toteuttua heijän avulla. Enšiksi kutomini kankašpuilla on meilä varšinaini, kun vaikka pienistä tulokšista šiitä šuamma makšua lämmön ta šähkön kulut. Kutomisešta vaštuau Lidija Logutova, kumpani on joka muissa töissäki apulaini.

Marina Kirilina monissa as’s’oissa on mukana. Miun Karjala -ainehen opaštajana hiän kävi “Karjalaiseh pirttih” jatkuvašti pitämäh meilä tuntija, missä opaššuttih karjalan kieltä, pelattih kyykkyä. Ekologisen kerhon vetäjänä hiän järješti Tuhkapatunan alovehen huolta kešän ta šykyšyn aikana. Nytki Marina toi Kekrih oman šeiččemennen luokan opaštujie.

Mukava oli kuulla Kekrin tavoista. Yksi niistä oli šemmoni, jotta šinä päivänä šyötettih kaikkie, ken tuli taloh. Niin ni meilä stolat oltih täpötäyvet, ruokua oli joka makuh. Karjalaini paraš ruoka oli ta i nyt on – kala ta potakka. Pariskunta Tungojärveltä Valeri ta Galina Isakovit tuotih kalakukkoja ta kerrottih niistä ta omašta elämäštäki. Zinaida Ust’ugova kerto, mitä šyötih hänen kyläššä, Niskašša, ta toi juhlah šuolaista kalua. Katerina Kuranova kerto lempiruuvvašta – kalitoista. Kertojat šuatih palkinnot. Lisäkši Anni Vlasova kerto kakkaroista ta šuolašienistä, kumpasie mielelläh šyötih.

Onnittelima merkkipäivän šankarija – Ol’ga Grigorjevua, L’udmila Tettijevua, Elvira Jefimovua, Marina Kirilinua. Heijän kunnivokši Laine-laulujoukko laulo karjalaisie lauluja.

Šiitä Katerina Kuranova kučču kaikkie piirileikkih, še miellytti eniten koululaisilla, hyö leikittih ta šiitä otettih kuvua omien muamojen ta ämmöjen kera. Merkittävin tuloš täštä pruasniekašta oli muhahukšet lapšien nävöissä. Kiitämmä täštä Marina Kirilinua. Toivomma, jotta yhteistyö hänen ta koulun kera jatkuu, šentäh kun tärkeintä on levittyä tietoja karjalaisešta kulttuurista nuorien kešen.

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *