Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Leenan kotirantasilla

Leena Karpova veikkojeh kera omašša kotitalošša Kevättämäjärven kyläššä. // Kirjuttajat: Kuva Leena Karpovan kuva-arhiivašta

”Terveh teilä, miun kallehet kuuntelijat. ”Kodirandaine” kuččuu teitä ratijon viereh” – vienalaisen toimittajan Leena Karpovan iäni ta erittäin pehmie pakinatapa on tullun tutukši monilla Karjalan ratijon kuuntelijilla.

Leena on šyntyn pieneššä Kevättämäjärven kyläššä, mi on nykysen Belomorskin piirin alovehta. Aikoinah še oli melko šuuri kylä. Karpovan ošalta voit šanuo, jotta iče työ oli löytän ruatajan. Tuškin pieni ujo tyttö karjalaisešta šyrjäkyläštä olis konšanih ajatellun, jotta ajan piäštä häneštä tulou ratijotoimittaja. Yliopiston piätettyö Leena ruato šuomen kielen opaštajana koulušša, šiitä Kanšallisešša kirjaštošša. Vašta vuosikymmenien piäštä ihan šattumalta Leenalla tarjoutu mahollisuš ruatua työtä muamonkielen parissa.

– Kerran kaupunkissa miula tuli vaštah miun tuttu Šanteri Jeremejev. Ta hiän miula i šano, jotta etkö šie tahtois kuot’ella, kun meilä ratijošša olis joutava paikka. Mie epyälin, no tulin kuitenki. Šilloin meijän pomona oli Valter Kiiski. Hiän anto miula tekstin, mie šen kiännin karjalakši. Hiän kaččo šen ta šano: ”Läkkähän nyt šuorah studijoh”.  Šiitähän še alko, Leena muistelou.

Ratijotoimittajan työššä ei ole aikua joutavana istumah. Leena Karpovan Kodirandaine-vuoro on joka serotana ta netälin aikana ohjelma pitäy šuaha valmehekši.

– Serota kun tulou, kakši päivyä miula on uuteh teemah. Šiinä ajašša pitäy löytyä teema, ihmiset ta šuaha nauhottua ainehistuo. Kun miula on 34 minuutin pituni ohjelma, niin miun pitäy šuaha 32 minuuttie šitä ruaka-ainehta, niin kuin myö šitä šanomma. Kun tuon šuan, niin piätinččänä voit alottua leikkual’l’a. Enšiarkena viimeistelet ta toisarkena jo pitäy ruveta kirjuttamah ohjelmua studijošša ohjuajan kera, jotta serotana še olis valmis.

Kanšalliskielisen ratijotoimitukšen ruatajat ollah ičeasiešša monen konehen hoitajat: nauhotetah ta iče i leikkual’l’ah ta valmissetah omie ohjelmie. 

– Mie tulin ratijoh hyvällä aikua, konša kaikki oli noušomašša. Pekka Zaikovin šanoilla oli šemmoni ”buumi”. Šilloinhan meilä oli niitä matkoja hoš kuin äijä, mäne, minne tahot. Kunne vain myö emmä käynyn. Rahvašta pakasijua löyty äijän joka paikašta.

Karpovan mukah vašta nyt rupiet tovella arvoštamah, mitein kullanarvoset ne šiih aikah nauhotetut ainehistot ollah. Šilloin šitä ei kovin ajatellun, kun ympärillä oli äijän hyvie kielentaitajie. Toimittaja tunnistau, jotta nykyjäh tilanneh on äijälti muuttun. Pakasijie pitäy ihan eččimällä eččie. Šattuu niinki, jotta joutuu pakauttelomah ihmistä venäjän kielellä, još še ei malta paissa karjalakši. Šiitä kiäntäy ne pakinat karjalan kielellä ta panou oman kiännökšen šen pakinan piällä. Työmatoillaki on vaikiempi nykyjäh piäššä.

Karpovan mielehisimpinä teemoina ollah karjalaisien istorija ta kulttuuriperintehet. Višših vielä šenki takie, jotta hiän aikoinah oli opaštunki istorijan alalla. 

Leena jo monie vuosie on elän Petroskoissa. Aikua on kulun šiitäki, kun vanhemmat šiirryttih tuoh ilmah. Ta vaikka kuin olis kiirehellini nykysen elämän rytmi, kuitenki yksi asie Leenalla on aina muuttumatoin – kešäloman aikana aina pitäy piäššä omah koti-Kevättämäjärveh.

Kevätkuun 8. päivänä Leena Karpovalla on heti kakši juhlimisšyytä: naisienpäivä ta šyntymäpäivä. A tänä vuotena šyy on vielä šuurempi, kun Leena juhliu merkkipäivyäh. Oma Mua -lehen puolešta himottais toivottua hänellä hyvyä ošua, tervehyttä, mäneššyštä, ruatointuo, mukavie teemoja ta pakinatovarissoja. Kuulukkah pitkäh kaunis karjalan kieli ratijouallolla!

 

 

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *