Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Kiinnoššuš eepossah ei vähene

Tietomieš Aleksei Konkka esitykšeššäh kerto eepossan kiännökšistä toisih kielih. // Kirjuttajat: Natalja Meshkova

Issunto oli järješšetty pyörie stola -muovošša ta šiinä esiinnyttih tietomiehet, musejoruatajat ta kielentutkijat. Pakina koški eepossan runojen alkuperyä, Lönnrotin roolie šuomen kirjakielen kehitykšeššä ta “Kalevalan” tutkimista kirjallisuštiijon kannalta. Kalevala-eepossa šuurešti vaikutti karjalan ta šuomen kielen, kirjallisuon, kulttuurin šekä kahen kanšan ičetunnon kehitykšeh. Elias Lönnrot onnistu kerätä parahie runonlaulannan perintehie yhteh tevokšeh ta esittyä muajilmalla ikivanhua šuullista perintyö. Kiinnoššuš eepossah ei vähene tänäpiänäki. “Kalevalan” teemat, juonit ta kuvat innoššetah kirjailijie, taiteilijie, veštäjie, šäveltäjie.

Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin tietoruataja Marija Kundoz’orova esitykšeššäh “Kalevala. Lönnrot. Kanša” nošti kyšymykšie, kumpaset rikeneh tullah väittelyjen aiheiksi.

– Tärkein kyšymyš on še, jotta onko “Kalevala” kanšaneepossa vain kirjuttajan tevoš? Tähä kyšymykšeh epyälömättä vaštuau monta tietomieštä – “Kalevala” on kirjuttajan tevoš ta šen luatijana on Elias Lönnrot, korošti Kundoz’orova. – Šiitä noušou toini kyšymyš, jotta onko tämä šuomelaini, karjalais-šuomelaini tahi karjalaini kirjallisušeepossa? Šuomelaiset tietyšti ollah šitä mieltä, jotta še on šuomen kanšaneepossa, ka myö piteliyvymmä toista miäritelmyä: “Kalevala” on Lönnrotin runoelma, kumpasen hiän loi karjalaisien ta šuomelaisien runojen pohjalta.

Tietomieš Aleksei Konkka esitykšeššäh kerto eepossan kiännökšistä toisih kielih. Nyt “Kalevalan” täyši painoš on kokonah kiännetty 59 kieleh ta monih kielih še on kiännetty kymmenie kertoja. Tietomieš on varma: še tovistau, jotta eepossa nytki kiinnoštau ihmisie koko muajilmašta.

Issunnon yksi kuuntelijista kyšy, mitä varoin “Kalevala” kiännettih vielä ni karjalan kielellä, vet runoja kerättih karjalaisilta. Täh kyšymykšeh vaštasi folkloristi Valentina Mironova:

– Lönnrot tallenti kerättyjä runoja heti šuomekši. Hiän kekši oman eepossan juonen ta kompositijon. Šen lisäkši on lašettu, jotta noin kolme prosenttie “Kalevalan” tekstie Lönnrot kirjutti iče, niin jotta eepossan kiännöš karjalakši oli hyvin tärkie ta še täyventi karjalankielistä kirjallisutta.

Šuomen kielen opaštaja Tatjana Argutina-Islamajeva kerto Elias Lönnrotin šuurešta roolista šuomen kirjakielen kehitykšeššä. “Kalevalan” ta “Kantelettaren” kautti šuomen kieleh tuli monta uutta šanua. Nyky šuomen kieleššäki käytetäh 197 šanua eepossašta.

Issunto kešti kakši tuntie, šiinä oli vielä monta kyšymyštä, dialogie ta esityštä. Niin, pakina koški šarjakuvien luatimista “Kalevalan” juonien mukah. Tietomiehet ta kielentutkijat ollah šitä mieltä, jotta koululaisilla on vaikie lukie eepossa kokonah, ta još hyö miellytäh “Kalevalah” ta aletah tuttavuštumah eepossah hoti šarjakuvien tahi pelien avulla, niin šeki hyvä.

Toimenpivon lopušša Kanšallisen musejon johtaja Mihail Gol’denberg tovisti, jotta še oli kaikista mukavin ta elävin issunto, kumpani piettih musejon tiloissa viime vuosien aikana. “Kalevalan” teemat ollah toveštah ikuhisie!

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *