Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Missä olet, karjalan kieli?

Koštamukšen Viena-šeuran aktivisti Olga Lehtinen kerto kielen šäilyttämisen tärkeyveštä. // Kirjuttajat: Irina Kuznetsova

Oman kielen šäilyttämini on ollun jo aikoja Viena-šeuran vanhimman polven šuurena huolena. Šeuran jäšenet on moničči yritetty šuaha kieli näkyvih Koštamukšen kaupunkin ta Vuokkiniemen kylän elämäh. Toičči nämä yritykšet onnissuttih, toičči ei. Myö kaikin ymmärrämmä, jotta kielen voit šäilyttyä vain pakajamalla. Juuri šentäh kielitaito alkau enši šijah pereheštä. Niijen vanhempien, kumpaset ošatah kieltä, pitäy opaštua šitä omilla lapšillah. Šiitä on vuorošša šeuruavat lapšen sosialisatijon vaihiet – päiväkoti ta koulu.

Koštamukšen kaupunkipiirissä 99 poikua ta tyttyö opaštuu karjalan kieltä päiväkotiloissa. Kouluissa on pahempi tilanneh, karjalan kieltä opaššetah toistasekši vain Vuokkiniemen koulušša, mi niise on šuurena šuavutukšena. Karjalan kielen opetušta kouluissa koškija teema šynnytti tiukan keškuštelun issunnošša. Yksi vaihtoehtoloista olis fakul’tatiivi-muoto ili vapuaehtoni kielen opaššuš kouluohjelman ulkopuolella. Še niise ei ole paha, kuitenki himottais, jotta Karjalan tašavallašša karjalan kieli kuuluis pakollisien oppiainehien luvetteloh vaikkapa alkukoulušša. Še on tietenki vaikie kyšymyš ta tarviččou käsittelyö tašavallan tašolla.

oisena proplemana on pätövien opaštajien löytämini, karjalan kielen taitosie opaštajie on vähän. Ilahuttau še, jotta ičehallinnon, koulujen ta päiväkotien etuštajat ollah valmehet auttamah kantaeläjie. Lähiaikoina yhteisvoimin hyö meinatah kehittyä toimintašuunnitelma, kumpasen mukah ruvetah juurruttamah karjalan kieltä lapšien ta nuorien kešen. Päiväkotiloissa järješšetäh vanhempien kyšely šiitä, tarvitahko niijen lapšet karjalan kielen opetušta. Mi koškou kouluja, niin voit olla jotta 2020-2021 vuosien männeššä eryähih kouluih kuitenki tulou karjalan kielen opetušta. Šamoin oli noššettu teema folkloristien puuttehešta ta šiitä voisko Koštamukšen kuččuo asientuntijie esimekriksi Petroskoin konservatorijašta.

Hyvän esimerkin on näytetty Vuokkiniemen kyläššä, missä kešällä oli ašetettu karjalankielisie nimitauluja, kumpaset merkitäh kylän eri ošie. Himottais, jotta Koštamukšeššaki, eri laitokšien nimitauluissa oltais karjalankielisetki kirjutukšet venäjänkielisien rinnalla.

Ka ei še tilanneh tunnu niin ikävältä, kuni iče ihmisillä on haluo, intuo ta rohkevutta. A šitä Viena-šeuran jäšenillä on vielä ihan riittäväšti. Viime aikoina šeurah liityttih nuoremman polven etuštajat, kumpaset peruššettih oma Nuori Viena -alaošašto. Karjalan kielen kurššit ruavahilla ihmisillä jatutah. Ne ollah šuosijošša, eikä yksistäh karjalaisilla.

Issunnon lopušša Aurinko-päiväkojin kašvattaja, oman kielen opaštaja Marina Perttunen kerto liikuttavan runon karjalan kieleštä, min on kirjuttan Tat’t’ana Lehto. Missä on karjalan kieli? Onko še linnukši muuttun ta lentän toiseh muah? Emmä ole kuitenki pessimistijä. Kuni on ihmisie, kumpaset ošatah omien kantatuattojen kieltä, ta kuni on niitä, ket tahotah šuaha heiltä šitä tietuo, emmä ole vielä kaikkie mänettän. Yritämmä vielä pityä käsissänä šitä lintuo, mi haluou viijä meiltä oman šanan.

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *