Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Starinat teknologijan linssin läpi

Nykyaikaset teknologijat konšana ei lopeteta omua progressie. Joka vuosi tietomiehet avatah aina vain uušie mahollisukšie erilaisien projektien toteuttamista varoin.

Interaktiivisuš alkau juurtuo koulutukšen alalla, mi ehottomašti voipi monipuolistua opaššukšen prosessie. Niin, Piiterissä avattih Smile Family Club -keškuš, missä eri kanšojen starinat esitetäh interaktiivisešša muovošša. Tällä keinoin starinat parempi jiähäh muistih, a ympäristötunnit tullah mukaviksi ta muissutetah leikkie.

Perehkeškukšen johtaja Jekaterina Jel’kina kerto meilä keškukšen Etnografika- ta Proznanije -projektiloista, kumpasie vašta alotettih toteuttua, ka ne jo hyvin miellytetäh kuin lapšie, niin ni heijän vanhempie.

– Jekaterina, kerro perehkeškukšen projektiloista.

– Meilä on kakši projektie. Yksi on omissettu rahvahan starinoilla ta toini luonnontiijollisen šarjan harjotukšilla. Projektien tarkotukšena on lapšien painamini starinojen ilmapiirih šekä luonnonliijon vaikeijen teemojen šelittämini interaktiivin avulla. 

– Mitä varoin työ kehitättä juuri näitä projektija?

– Projektin pohjana ollah Venäjän eri kanšojen starinat. Näin myö tuttavuššutamma lapšie Venäjän alovehella eläjien kanšojen kulttuurien monipuolisuoh. Meijän ieššä on šemmoni proplema, jotta šuurien kaupunkien eläjät melkein mitänä ei tiijetä toisista kanšoista, mit eletäh Moskovan ta Piiterin ulkopuolella. Miula on kanšallini koulutuš, mie laulan etnokollektiivissa ta šattu niin, jotta mie ruavoin lapšilla tarkotetušša projektissa, min kaikki harjotukšet oltih mul’timedija-muovošša. Juuri miun luomistyö autto milma šovittua perintehet ta teknologijat yhteh. Još nykyaikasih teknologijoih lapšilla on šuuri kiinnoššuš, niin perinteheh šitä melkein ei ole. A mie ymmärrin, jotta mie voin totuttua ta tuttavuštua lapšie toisien kanšojen kulttuurih ta perintehih.

– Mintäh työ valiččija starina-muovon?

– Še oli meijän tarveh: tuttavuštua lapšie kulttuurih starinan avulla. Meitä huoleššutti, mimmoista sosialimerkityštä voit tuuvva meijän projekti. Šen lisäkši myö valiččima starina-muovon Venäjällä matkuštamisen arvoššukšen lisyämisekši. Meilä vielä ei ole šelvä, äijältikö myö vaikutamma šiih, ka još, esimerkiksi, pereh tahtou matkuštua Karjalah, niin kaččuon meijän karjalaista starinua tämä tahto kašvau ta matka onnistuu.

– A miteinpä lapših vaikutetah tuommoset ohjelmat?

– Video-šiämyštä auttau lašta täyvellisešti kuvitella starinua, vet še esittäy luonnon, rakennukšien ta rahvahan kulttuurin tovellisie kuvie.

– Mimmosie starinoja on teijän šarjašša?

– Nyt meijän šarjašša on nellä starinua: karjalaini starina “Mizen’ ta Onega”, venäläini starina “Sadko”, valkevenäläini starina “Kultalintu”, ugrilaini starina “Vanhan melličän tarina”. Kaikki starinat on esitetty guslinšoittaja Gudimirin musiikkišäješšykšellä. Myö Gudimirin kera harjottelemma yhtehiseššä Gudimir&Terya-etnokollektiivissa ta esiinnymmä Moskovašša, Piiterissä ta eri alovehilla. Tämmösen ohjelman myö voimma valmistua vaikka min etnomuusikon kera. Še voit olla, esimerkiksi, musikantti Karjalašta, mi šäveltäy musiikkie šuomelais-ugrilaisih starinoih.

– Mitein työ järješšättä spektaklija starinojen mukah?

– Enšin musikantit esitetäh oma konsertti, a lapšet kuunnellah musiikkie ta kuvitellah starinua. Spektaklin toini oša on luova muasteri-oppi, missä lapšet lujennetah šuatuja tietoja. Esimerkiksi, još še on šuomelais-ugrilaini starina, niin hyö kačotah videota ta piiruššetah kanšanpukuo. Tärkeintä on še, jotta lapšella jiätäis ei ainuoštah vaikutelmat, ka i tuloš harjotukšešta.

– Videot on kirjutettu etukäteh tahi on ni šuoran lähetykšen mahollisuš?

– Nyt kaikki videot on kirjutettu etukäteh, ka myö tahomma järještyä ni online-opaššušta. Esimerkiksi, ammatilla omissettuo luovua ošua voit vetyä vaikka min kanšallisuon käsityömuasteri. Hänen ei ole pakko ajua meijän perehkeškukšeh, šentäh kun kaikki voipi šuorittua internetin kautti.

– Niättäkö työ lapšien kiinnoššušta projektih?

– Nyt myö vašta alottima toteuttamah Etnografika-projektie, staraičemma uuvvissuttua ohjelmua. Miula on monta ajatušta ta šuunnitelmua, mitein še voipi järještyä. A Proznanije-projektie voipi käyttyä koulušša interaktiivisina tuntiloina. Nyt myö yritämmä piäššä perillä, missä paikašša meijän projektilta tulis maksimalista hyötyö. Kuiteski jo nytki myö niämmä lapšien tovellisie tuntehie.

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *