Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Šuomelais-ugrilaiset šankarit keräyvytäh Kalevalan mailla

Vienan Karjala on karjalaisen kulttuurin kehto. Tiälä, Kalevalan laulumailla, kevätkuušša 2020, aikana, konša päivä on yhtä pitkä kuin yö, valon ta pimeyven voimat keräyvytäh šalaperäsen Kuittijärven jiällä. Jiä ta tuli tavatah taistelušša, kumpasen tulokšena on Pohjosen päiväsen voitto pimeyven voimašta. Näin kevät alkau meijän muašša.

Šilloin kakši legendarista šankarie, Šuomen Kuhmon Joulupikki ta Karjalan Čalna-kylän TalviUkko tavatah šielä, ikivanhalla runonlaulajien mualla. Mahtavan kanšainvälisen festivalin kekšijät ta järještäjät keräyvyttih šuunnittelomah tätä šuurta tapahtumua oraškuun alušša Kuusamošša.

Karjalan puolelta festivalin järjestelykomitietan enšimmäiseh issuntoh otettih ošua Karjalan Welt-matkailutoimiston johtaja Edgar Ozolin ta kirjanpitäjä Tatjana Kallio, TalviUkko -projektin johtajat Nikolai ta Natalja Stol’arovit, etnoblogeri ta kulttuurihenkilö Tatjana Berdaševa šekä kulttuuriprojektijen järještäjä ta toimittaja Natalja Vorobei. Šuomen puolelta issunnošša oli Kuusamon Joulupukki Pentti Raivio Pentti Raivio, Kuusamontalon johtajie, Suomi-Venäjä-šeuran Kuusamon ošašton etustajie, Jussinmatkailu-firman johtaja Anne Murto, Venäjän kunniakonsuli Pauli Saapunki.

Alukši TalviUkko oli esitetty šuomelaisilla. TalviUkko -hahmo on kekšitty viisi vuotta takaperin. Tällä hetkellä tämä projekti on ylen šujuva ta tunnettu koko Venäjällä. Tänä vuotena TalviUkon luo kävi 30 tuhatta vierašta.

– TalviUkolla on oma kartano Čalnan kyläššä, missä voipi tutuštuo Venäjän šuurimpah koiratarhah, ajua poroval’l’akošša, nähä monta ihmehellistä as’s’ua, liittyä kulttuuri- ta leikkiohjelmih, kerto projektin peruštaja ta johtaja Nikolai Stol’arov.  

– Konša Pentti Raivio ehotti miula järjestyä kahen šuomelais-ugrilaisen starinamaisen šankarin tapuamista, mie heti ajattelin TalviUkošta, Welt-matkailutoimiston johtaja Edgar Ozolin kerto, Joulupukki ta TalviUkko ollah mahtavat hahmot, kumpaset voijah vetyä omah puoleh muitaki šuomelais-ugrilaisien šankarija Šuomešta, Eestistä, Unkarista šekä Venäjän eri šuomelais-ugrilaisilta alovehilta.

Tämmösen myyttisen tapahtuman paikakši on valittu Vienan Karjalan runokylä, Kalevala. Päivämiärä niise on jo miärätty. Še on 22.03.2020. Festivalin avulla järještäjät ušotah kiinittyä huomijuo niih paikkoih, missä Elias Lönnrot keräsi muajilmankuulun Kalevalan runoja, ta mit tällä hetkellä on tultu köyhiksi ta unohetuiksi. Tämän šeuvun kanša šuau iellähki tuntie šuomelaisien vierahien kiinnoššušta. Festivalin tehtävänä on niise noštua šuomelais-ugrilaisien ta heijän runouven arvuo ta kiinnittyä muajilman huomijuo “pienien” kanšojen kulttuurih.

Tapahtuman ideja oli otettu vaštah ylen hyvin. Šuomelaiset ollah valmehet kannattamah tapahtumua ta auttamah šen järještämistä. Järještelykomitietan jäšenet piätettih järještyä kolmen päivän festivali, kumpani alkau päitinččänä 21. kevätkuuta, kevätpäiväntašaušpäivänä. Juhlan kärkitapahtumie pietäh šuovattana, työpajoja ta teema-tilaisukšie šuunnitellah pyhäkšipäiväkši. Näin juhlan tapahtumih šuahah yhtyö ne, ket voijah tulla Kalevalah vain päiväkši šekä ne, ket tahotah viettyä tällä kaunehella runonlaulajien mualla koko netälinloppu.

Kuusamošša on lentoašema, Kuusamon kautti Kalevalah šuau piäššä vaikka mistä muašta, Jussinmatkailu-firman johtaja Anne Murto kerto, kerran eräš ranškalaini tuli meilä Kalevala-eepossa käsissä ta kučču näyttyä hänellä runonlaulajie. Hiän tahto kuunnella elävyä kalevalamittaista runoutta. Ulkomualaiset, europpalaiset, ollah ylen kiinnoštunehie Kalevala-eepossašta ta karjalaisien kanšanrunoista. Hyö kačotah karttua ta ollah varmat, jotta Viena on aivan läššä. Toičči hyö ei malteta oikieta välimatkua Kuusamošta Vienah eikä oteta huomijoh rajua ta viisumija. Tällä mahtavalla festivalilla myö jatamma kahen šukukanšan yštävyššuhtehie ta vierahanvaraisuon perinnehtä. Tämän lisäkši ni muanittelemma tänne eurooppalaisie kulttuurituristija.   

Lähiaikana tapahtuman järještelykomitietan jäšenet valmissetah festivalin šiäntöjä šekä tarkkua ohjelmua ta lašetah tapahtuman b’udžettie. Festivalin nimi on niise kekšittävä. Šiitä alotetah mainoštua tapahtumua eri kielillä. Järještäjät šuunnitellah mahtava šuomelais-ugrilaisien kanšojen myyttien ta legendojen šankarijen pruasniekka, mistä šyntyy perintehellini tapahtuma.

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *