Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Pohjolan katrilli, pruasniekka ta kaunehuš

Pruasniekka ta kaunehuš. Nämä kakši šanua hyvin šovitah uuvvella näyttelyllä “Pohjolan katrilli”, kumpani avattih Karjalan kanšallisešša musejošša. Juuri katrillie rahvaš tanššittih juhlissa ta kaunehie pukuja pantih piällä vain pruasniekkoina. Kanšallisen musejon uuši šali ta uuši pisyvä näyttely on omissettu juuri juhlapuvulla.

– Tämä šali kuuluu šuureh kanšantieto-ošaštoh. Vuuvvešta 2012 alkuan musejošša toimiu pisyvä näyttely, mi kertou Karjalan eläjien perintehellisistä ruatoloista: kalaššukšešta, mečäššykšeštä, peltotöistä. Ta tämä kanšanpuvulla omissettu näyttely hyvin šitä täyventäy, šelitti kanšallisen musejon johtaja Mihail Gol’denberg.

On vaikie šäilyttyä muinasie kankahie. Ei joka musejo voipi hoitua niitä ahkerašti ta šäilyttyä erikoisissa pimeissä paikoissa. Kanšallisešša musejošša on rikaš vuatekokoelma. Lapšien, naisien ta miehien pukuja on niin äijän, jotta niitä vois esitellä viiješšä tahi kuuvvešša šalissa. Onnakko musejonruatajat valittih Karjalašša eläjien eri kanšojen kahekšan parašta pukuo. Nämä puvut on juattu teemojen mukah.

Šalin yheššä ošašša on esitetty vienankarjalaini naini ta mieš. Naisen puku on ommeltu ruušusen väriseštä kankahašta, a miehen pukuo täyventäy hattu. Še merkiččöy, jotta miehet käytih kaupunkiloissa ta oltih kauppiehina. Matoilta hyö tuotihki kaunehie kankahie omilla naisilla šekä hattuja ičellä.

Erikoisella paikalla on hattujen, sorokkien ta piäkoristelujen kokoelma. Tiälä šuau nähä oikein kallehie jokihelmilöillä korissettuja piähisie. Niijen hinta vois olla šama, kuin puolen talon hinta. Vielä yksi näyttelyn arvo on 1700-luvun maturnik-košto Kargopolin kunnašta. Košto šai maturnik-nimen, šentäh kun kankašta šitä varoin painettih matura-kašvin juurella ta še anto šemmosen kaunehen ruškien värin. Tämmöset koššot ei oltu jokapäiväsinä vuatteina, niitä pantih piällä vain šuurina pruasniekkoina, esimerkiksi, hiäpäivinä. Musejo šai arvokkahan koššon omah kokoelmah yli šata vuotta takaperin.

– Jo šata vuotta takaperin ihmiset ymmärrettih, jotta tämmösie vuatteita pitäy šäilyttyä. Koštoja šäilytettih šuurissa lippahissa ta še oli muisto entisistä šukupolvista. Nyt nämä muinaset puvut ollah meijän musejon ylpeykšenä ta myö olemma šitä mieltä, jotta musejonruatajat Venyähen toisista kaupunkiloista tullah meijän luokše kaččomah ta ihailomah tätä pukuo, korošti musejon kotišeutuošašton ruataja Jekaterina Logvinenko.

Näyttelyn avajaisih keräyty äijän rahvašta. Vierahien kešen oli naisie kaunehissa kanšanpukuloissa. Kaikkie niitä hyö ommeltih omin käsin vanhojen valokuvien mukah. Esimerkiksi, Anna Turkina, Petroskoin yliopiston nellännen vuosikurššin opaštuja, iče ompeli Aunukšen karjalaisen puvun.

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *