Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Enšimmäini juna tuli vapautettuh Petroskoih

75 vuotta takaperin, vuuvven 1944 kešäkuun 28. päivänä Karjalan rintaman šotajoukot vapautettih Petroskoi – šilloni Karjalais-Šuomelaisen sosialistisen neuvoštotašavallan piäkaupunki – melkein kolmen vuuvven miehitykšen jälkeh. Ta jo heinäkuun 14. päivänä Petroskoin ašemalla tuli enšimmäini kuormajuna pohjosešta päin.

Mintähpä juna tuli pohjosešta eikä šuvešta? A šentäh, jotta šotavuosina Tašavallan, Kirovin rautatien ta Karjalan rintaman johtokunnat šekä partisaniliikkehen esikunta, Petroskoin monet laitokšet ta yritykšet oltih evakošša Belomorskissa.

Suali, ka tapahtumista, mit on šivottu enšimmäisen junan tuloh vapautettuh Petroskoih, on šäilyn hyvin vähän tietoja. Niin ni Petroskoin junaremonttiašeman piäinšeneri, junaremonttiašeman musejon peruštaja ta johtaja Gennadi Laptev kirjuttuas’s’a omua raitatien 100-vuotispäivällä omissettuo kirjua tutki monie valtijollisie ta oman laitokšen arhiivoja, ka löysi niistä vähän tietoja enšimmäisen junan tulošta.

On varmoja tietoja vain šiitä, jotta Ližma-ašemalta, missä šiih aikah oli Petroskoin vapautettu junaremonttiašema, junua tašavallan piäkaupunkih veti Petroskoin junaprikaati. Mukava, jotta še oli perehen junaprikaati! Junanajajana oli Mihail Mašaligin (tuatto), hänen apulaisena oli Juri-poika, a lämmittäjänä oli hänen Niina-tytär. Šanakši, viimekši mainittu fakta ei ole kummallini: šiih aikah naiset voitih ruatua kuin lämmittäjina ta junanajajan apulaisina, niin ni iče junanajajina.

Konša Petroskoin ašemalla tuli enšimmäini juna, ašemašillalla piettih šuuri juhlamitinki, mi oli omisettu tällä tärkiellä tapahtumalla.

A jo kahen päivän piäštä Petroskoin ašemalla tuli ni enšimmäini juna šuvešta piän. Še oli matkuajajuna, kumpani ajo Leningradista Murmanskih…

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *