Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Karjalan kielen kylpyö Kalevalašta

1. Karjalankielisien šarjakuvien piiruštamini heti vaikuttau kielen opaššukšeh: karjalan kielen opaštaja Muarie Mal’ukovan tytär Alisa (vaš.) piirušti oman kuvan ta heti ni kyšy: “Mitein tämä on karjalakši?” // Kirjuttajat: Natto Varpuni

Seminarin järještäjänä oli Karjalan opaššuškehitykšen instituutti, kumpani viettäy eri-aihesie tapahtumie karjalan kielen opaššukšen alalla kielen opaštajilla ta opaštujilla. Tämänkertasešša seminarissa käsiteltih karjalaisien henkellisen ta ainehellisen kulttuurin käyttämistä karjalan kielen opaššukšešša. Tapahtumah otti ošua varšinaiskarjalan opaštajie Kalevalan kanšallispiiristä, Koštamukšešta, Karhumäjen piiristä šekä Petroskoista.

– Meijän Kepan koulušša opaštuu vain 16 lašta, Kepan koulun šuomen ta karjalan kielen opaštaja Julija Jegorova kerto. – Lapšet on juattu nelläh luokkah. Koulunetäli on kuušipäiväni ta heilä on kakši karjalan kielen tuntie netälissä. Enšimmäiseššä luokašša miula on yksi tyttö, toisešša luokašša oli kolme henkie. Kieltä hyö opaššutah šamanaikasešti. Viijennen ta kuuvvennen luokan lapšet niise opaššutah karjalan kieltä yheššä. Kuvitelkua vain, kuin mie juokšentelen heijän kešen ta mitein järješšän tunnin ohjelmua, jotta kaikilla ois mukava olla tunnilla.

Seminarin ohjelmašša oli karjalan kielen ta kulttuurin tuntija, kumpasie veti Petroskoin yliopiston karjalan kielen opaštaja Jevgeni Karakin. Opaštajien hyväkši mielekši Jevgeni Valentinovič jako heilä karjalankielista opaššušmaterialie, mitä hyö nyt voijah kayttyä omašša ruavošša lapšien kera. 

Seminarin toisena opaštajana oli kulttuurihenkilö ta Oma Mua -lehen toimittaja Natalja Vorobei, kumpani piti Karjalankieliset šarjakuvat -muasteri-oppie, kerto seminarin ošanottajien ta lapšien Kipinä-lehen yhteisruavon mahollisukšista šekä näytti strategisien ta stolapelien käyttyö karjalankieliseššä toiminnašša. Seminarin ošallistujat piätettih piiruštua šarjakuvina ni ilmotukšie vanhemmilla vanhempien kokoukšista ta Šammuta valo lähtieššäh -tyyppisie virkkehie. Konša šana on kiinitetty kuvah, še paremmin jiäy muistih, tovissettih opaštajat.

Seminari kešti kolme päivyä. Šen ošanottajat näytettih ni omie leikkijä, tanššija ta lauluja, mitä hyö annetah lapšilla. Seminarin lopukši piettih pyörie stola -issunto, min aikana joka opaštaja ta kašvattaja esitti omua ruatuo, kerto šen šuruista ta iloista.

Karjalan opaššuškehitykšen instituutin johtaja Natalja Grigorjevskaja kučču seminarin ošanottajie olla aktiivisena yhteisruavošša niijen laitokšien kera, kumpaset ollah kiinnoštunehet kielen kehitykšeštä, esimerkiksi, Periodika-kuštantamon kera tai Karjalan ratijon kera, min teknilliset resurssit voijah olla šuurena apuna opaštajilla.

Oppituntien lisäkši seminarin ošanottajat tuttavuššuttih Kalevalan nähtävykših, käytih Lönnrotin männyn luo, Runonlaulajien musejošša ta Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšešša šekä vierailtih ainutluatusešša Haikol’a-kyläššä.

Seminarin järještäjä kiittäy Karjalan Šivissyššeura ry -yhissyštä ta šen johtajua Eeva-Kaisa Linnua yhteisruavošta karjalan kielen opaštajilla tarkotettujen tapahtumien järještämiseššä.

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *