Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Musiikki šyväimeššä

Gerta Nikolajevna Remšu on kanšanrunouven tietäjä ta harraštaja. // Kirjuttajat: Nadežda Vasiljeva

Gerta Nikolajevna yli kolmekymmentä vuotta anto musiikilla, kulttuurilaitokšilla ta kuorolaulannan kehitykšellä. Täštä merkittäväštä työštä nykyjäh Gerta Remšulla on myönnetty kallis arvonimi – Kalevalan piirin kunnivoihmini. Šemmoni arvonimi annetah kalevalalaisilla šuurešta panokšešta piirin kehitykšeh.

Gerta Remšu on šyntyn opaštajien pereheššä vuotena 1939. Pereh eli Sidorovon kyläššä, mi šijaiččou Leningradin alovehen Jefimovskin piirissä.

Petroskoin pedagogisen opiston lopetettuo neičyt ruato pionerien johtajana Käppäselän koulušša. Vuotena 1964 Gerta šai kuoronohjuajan diplomin. Šamana vuotena hiän tuli töih Kalevalah. Pos’olkašša hiän mäni miehellä.

Enšin Gerta Nikolajevna ruato musiikkijohtajana Kalevalan päiväkotiloissa ta šiitä kuoronohjuajana piirin Kulttuuritalošša. Näin koko hänen työelämä oli šivottu runonlaulajien šeuvun kera.

Gerta Nikolajevnan šuurta panošta Kalevalan piirin laulukulttuurin kehitykšeh ei voi arvoštua. Gerta Remšu on ihmini, kumpaista tiijetäh, kunnivoitetah ta tykätäh Kalevalan monet eläjät. Kulttuurialan ruatajat, omatoimisien ryhmien ošanottajat, tuttavat ta kaverit šanotah häneštä vain lämpimie šanoja. Hiän on hyvämielini, hienotuntoni, perinnehtaijon tuntija ta propagandisti, omah ammattih mieltynyt ihmini.

Tänä vuotena Gerta Nikolaevna Remšu täytti 80 vuotta. Ka omih vuosih kaččomatta hiän on hyvin aktiivini naini. Gerta Nikolajevna aina on valmis auttua omie nuorie työkaverija. Kalevalan kulttuuriveteranina ollešša naini on aktiivini kaččoja ta kaikkien luomispitojen tuntija. Konša Kulttuuritalošša esitetäh eri konserttija, niin Gerta Remšu aina niih ošallistuu, ka nykyjäh jo kaččojan roolissa.

 

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *